Adoptiovastaavan työ on palkitsevaa

Interpedia on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka toiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien julistuksen ja sopimuksen periaatteisiin. Järjestön keskeisiä toimintamuotoja ovat kummitoiminta ja kansainvälinen adoptiotoiminta sekä tukipalvelu adoptionhakijoille ja adoptioperheille.
Interpedia on perustettu vuonna 1974, ja nykyisin jäseniä on noin 1 900.

Interpedian kautta Suomeen on saapunut vuosina 1985-2003 yhteensä 1136 lasta. Kaiken kaikkiaan ulkomailta adoptoituja lapsia on Suomessa arviolta 2500. Kansainvälisessä adoptiotoiminnassa Interpedialla on Suomen pitkäaikaisin kokemus. Interpedia tekee adoptioyhteistyötä Kiinan, Etelä-Afrikan, Etiopian, Intian, Kolumbian ja Thaimaan kanssa. Kiinasta Suomeen on interpedian kautta adoptoitu vuodesta -95. Kun on kyse adoptoinnista ulkomailta, Kiina on tällä hetkellä suosituin maa, kertoo Interpedian adoptiovastaava Marjo Hannu-Jama.

- Viime vuonna adoptoitiin 71 lasta Kiinan kautta, tänä vuonna on tullut jo 55. Kiinasta adoptoidut lapset ovat viranomaisten huostaanottamia lapsia. Viranomaisten väliintulo tapahtuu yleensä silloin, kun lapsi on hylätty. Taustalla on tämä yhden lapsen politiikka, eli tyttölapsista usein luovutaan. Lapset sijoitetaan maakuntiin lastenkoteihin, ja sieltä edelleen adoptioon.

Adoptoitavat lapset tulivat aiemmin Suomeen Kaakkois-Kiinasta, mutta nykyisin lapsia saapuu lähes kaikista maakunnista. Suomeen adoptoitavat lapset ovat iältään 8 kuukauden ja 2 vuoden väliltä. Monet vanhemmat ovat myös valmiita adoptoimaan lapsia, jotka tarvitsevat enemmän huolenpitoa kuin ns. normaalit lapset.

- Niin sanottuja erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevia lapsia adoptoidaan myös Kiinasta. Adoptiossa "special need" tarkoittaa lääkehoidolla tai leikkauksella hoidettavissa olevaa vammaa tai sairautta. Näitä perheitä on jonkun verran, nykyisin ehkä aiempaa enemmän, jotka haluavat erityistarpeisen lapsen. Adoptiopalvelu on viime aikoina informoinut näistä lapsista enemmän, ja se on lisännyt erityistä hoitoa tarvitsevien lasten adoptoinnin määrää, Hannu-Jama arvelee.

Hannu-Jama on ennen Kiinaa hoitanut myös Etiopian, Etelä-Afrikan ja Kolumbian adoptioita. Menettelyt eroavat hieman maasta riippuen, mutta pääsääntöisesti adoptioprosessit etenevät odotetusti. Hannu-Jama huomauttaa kuitenkin, että odottamattomiakin mutkia voi ilmetä. Esimerkiksi lapsen kotimaan poliittisen tilanteen muutos, luonnonkatastrofi tai jokin epidemia voi vaikuttaa adoption etenemiseen. Hannu-Jaman mukaan kannattaa joka tapauksessa varautua ainakin reilun kahden vuoden vuoden prosessiin.

-Adoptioprosessi jakaantuu kahteen eri päävaiheiseen. Lakisääteinen adoptioneuvonta kotikaupungissa tai -kunnassa kestää keskimäärin reilun vuoden.Adoptioneuvonnan pohjalta sosiaalityöntekijä kirjoittaa kotiselvitysasiakirjan, jossa hän ottaa kantaa perheen soveltuvuuteen kansainväliseen adoptioon. Kotiselvityksen pohjalta perhe hakee lupaa Suomen lapsensijoittamisasioiden lautakunnalta, ja vasta tämän jälkeen käynnistyy prosessi ulkomaille. Kaikkinensa prosessi saattaa hyvinkin kestää 2,5 - 3 vuotta.

Kiinasta adoptoivien vanhempien Kiinan kulttuurin harrastaminen on Marjo Hannu-Jaman mukaan hyvin perhekohtaista. Jotkut vanhemmat valitsevat lapsensa kotimaan siksi, että kulttuuri on jo tuttu. Kiinalaislapsen adoptiovanhemmilta ei kuitenkaan vaadita erityistä tuntemusta Kiinan kulttuuriin. Ainoa vaatimus on, että perheiden täytyy viettää Kiinassa noin kaksi viikkoa, jolloin adoptiomuodollisuudet saatetaan loppuun. Kiinasta adoptoimisen kokoinaiskustannukset ovat arviolta 11400 euroa, josta Kela korvaa 4500 euroa per adoptio.

Uusia ystäviä ja ryhmätapaamisia

Lakisääteisen adoptiopalvelun ohella Interpedia tarjoaa adoptionhakijoille ja adoptioperheille monipuoliset tukipalvelut mm. adoptiovalmennuskurssein. Erilaiset tapaamiset puolestaan toimivat jäsenten kohtauspaikkoina ja esimerkiksi maakohtaisilla kulttuuriryhmillä on tärkeä rooli järjestön toiminnassa. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Interpedia-lehti on kansainväliseen adoptioon keskittyvä julkaisu. Hannu-Jama kertookin, että järjestön tuki ei lopu siihen, kun lapsi sadaan Suomeen.

- Adoptiovanhemmat saavat tukea ensinnäkin siinä tilanteessa, kun lapsi on tullut kotiin. Siihen liittyy niin sanottu seurantajakso. Kiinan kohdalla se tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijä tulee sovitulle kotikäynnille kaksi kertaa heti adoption jälkeen ja kirjoittaa raportin, jossa peilataan ja katsotaan kiintymyssuhdetta ja perheen yhteensovittamista lapsen kanssa. Jos tässä esiintyy jotain ongelmia, sosiaalityöntekijä on toki silloin käytettävissä. Adoptioperheillä on myös oikeus adoptiokuraattoripalveluun, ja Interpedia järjestää myös kulttuuriryhmätapaamisia, joissa tietystä maasta adoptoineet perheet kokoontuvat kerran-kaksi vuodessa yhteen ja käyvät läpi asioita. Lisäksi on pienemmille ryhmille aluetapaamisia.

Kiinasta adoptoineet perheet verkostoituvat myös keskenään ilman virallisen tahon tukea. Usein perheet tutustuvat toisiinsa jo adoptioprosessin alkuvaiheessa, esimerkiksi adoptiovalmennuskursilla. Hannu-Jama on huomannut, että Interpedian kautta adoptoivien yhteisillä lapsenhakumatkoilla olleet perheet luovat usein tiivitä, vuosia kestäviä ystävyyssuhteita. Hän painottaa myös, että adoptiota harkitsevien kannattaa kerätä etukäteen paljon tietoa ja tutustua muihin adoptioperheisiin.

Haastavassa adoptiotyössä on paljon hyviä puolia. Adoptiovastaava Marjo Hannu-Jama nimeää työnsä eduiksi kansainvälisyyden, perheiden kanssa työskentelyn ja ennen kaikkea orpojen tai kodittomien lasten auttamisen. Kaiken kaikkiaan työssä on Hannu-Jaman mukaan erittäin positiivinen perusvire.

-Aika harva voi tehdä sellaista työtä, että saa soittaa perheelle ja ilmoittaa, että teille on nimetty lapsi. Se on huippuhetkiä tässä työssä!