Chengdun pandakeskus suojelee Sichuanin pandoja

Kiinan Sichuanin maakunnasta tulee ihan ensimmäiseksi mieleen kaksi asiaa: tuliset ruoat ja hellyttävät pandakarhut. Chilipitoisia aterioita saa takuuvarmasti mistä tahansa sichuanilasravintolasta, mutta vaikka suurin osa maailman uhanalaisista pandoista elää Sichuanissa, kohtaaminen pandan kanssa vaatii vähän valmisteluja.

Luonnossa pandat elävät yksikseen ja kaihtavat ihmisiä, joten ei kannata lähteä suin päin bambumetsikköön samoilemaan. Varmin ja vaivattomin keino päästä lähietäisyydelle näiden söpöläisten kanssa on vierailu Chengdun pandojen tutkimus- ja kasvatuskeskuksessa (Chengdu Reasearch Base of Giant Panda Breeding).

Keskus sijaitsee Chengdun pohjoisosassa, Futou shanin alueella. Se on perustettu maaliskuussa vuonna 1987, joten se on nyt ollut olemassa 21 vuotta. Vierailijoiden nähtävillä on 40 hehtaarin suuruinen alue, ja isopandojen lisäksi keskuksessa voi nähdä pikkupandoja, joutsenia ja riikinkukkoja, kulta-apinoita ja muita harvinaisempia eläimiä.

Oppaamme, neiti Zhong kertoo, että keskuksella on tällä hetkellä yhteensä 83 pandaa, mutta itse asiassa vain reilut 60 niistä asustelee Chengdussa - osa eläimistä kun on sijoitettu eläintarhoihin eri puolille Kiinaa ja myös Japaniin ja Yhdysvaltoihin.

Keskus tekee laajamittaista kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, jonka puitteissa pandat matkustavat eri puolille maailmaa joko pysyvästi tai määräajoiksi, mutta ovat kuitenkin keskuksen tutkimusohjelman piirissä. Myös tutkijat eri puolilta maailmaa löytävät tiensä tänne pandatutkimuksen tukikohtaan.

Chengdun pandakeskuksessa on erikoistuttu mm. pandojen perimään, lisääntymiseen, käyttäytymiseen ja eläinlääkintään liittyvään tutkimukseen, ja siellä ylläpidetään myös pandojen sperma- ja geenipankkeja.

Bambu on pandojen elinehto

- 1970 - 80 luvuilla bambut kukkivat Sichuanissa laajoilla alueilla, ja maakunnan hallitus päätti ryhtyä toimenpiteisiin auttaakseen luonnossa eläviä pandoja selviytymään. Tämän kriisin jälkeen hallitus päätti sitten pitää kuusi pandaa ja aloittaa pandojen perimää kartoittavan työn, ja sen myötä perustettiin tämä suojelukeskus. Tämä on siis eräänlainen suojelu- ja tutkimusalue.

Opas tarkentaa, että esimerkiksi Wolongin pandakeskusta voidaan pitää suojelureservaattina, koska se on sellaisenaan pandan luontaista elinaluetta ja pandat elävät siellä hyvin luonnonmukaisissa oloissa. Chengdun keskukseen sitävastoin on rakennettu pandoille erityinen valvottu alue ja eläimet on tuotu sinne muualta.

Pandojen päivittäinen hyvinvointi ja tulevaisuus on todellakin riippuvainen niiden pääravinnon eli bambun saatavuudesta. Kun bambut kukkivat, ne eivät kelpaa pandojen ravinnoksi, ja silloin tämä ennestäänkin uhanalainen laji on todella hätää kärsimässä. Osa Kiinan kansallista, ja Maailman luonnonsäätiön, WWF:n tukemaa suojeluohjelmaa onkin hajallaan olevien elinalueiden yhdistäminen ns. "bambukäytävillä" pandojen luontaisen elinpiirin turvaamiseksi.

- Luonnossa elävät pandat oleskelevat yleensä vuoristoisilla alueilla jotka ovat noin 1500-3000 metriä merenpinnan yläpuolella, ja niiden ruokavalio koostuu korkeilla vuorilla kasvavista bambuista. Kaikki se bambu mitä meidän pandamme täällä syövät tulee ulkopuolelta. Työntekijämme keräävät sitä päivittäin luonnosta Chengdun lähistöltä ja se on siten aina tuoretta. Bambuahan on olemassa monia lajikkeita, ja pandojen jätöksiä tutkimalla on havaittu, että ne käyttävät ravinnokseen noin 60 bambulajia. Sellaisia mistä ne erityisesti pitävät on yli 20 lajiketta. Itse asissa pandat valitsevat eri vuodenaikoina ravinnokseen eri bambulajeja ja syövät monia kasvin osia, lehtiä, varsia ja juuria. Mutta yksi asia mikä ei muutu on se, että pandat rakastavat bambunversoja, koska ne ovat pehmeitä ja helposti sulavia!

Esihistoriallinen panda olikin lihansyöjä

Zhong toteaa, että keskuksen pandat aterioivat huomattavasti runsaamman pöydän ääressä kuin luonnossa elävät lajitoverinsa:
- Täällä ne saavat bambun lisäksi omenoita, maitoa, maissikakkuja ja erikoisvalmisteisia pandakeksejä, joissa on tarpeellisia vitamiineja ja ravintoaineita. Pandat syövät ja kuluttavat ravintoa todella paljon joka päivä, ja siksi tarhassa elinkustannuksetkin ovat korkeat. Ravinto ja sen lisäksi vielä muut menot...valtio maksaa suurimman osan niiden ylläpidosta, ja lisäksi meillä on tuloja mm. kampanjoista ja suojeluhankkeista.

Yhden pandan ylläpito keskuksessa maksaa kaikkineen noin 50 000 juania (noin 5800 euroa) vuodessa. Keskuksella on toimintansa tueksi myös adoptio-ohjelma, eli mainitulla 50 000 juanilla yritykset voivat saada oman nimikkopandan, ja prosessiin kuuluu tietysti juhlallinen seremonia ja adoptiosta kertova metallikyltti keskuksessa kävijöiden nähtäville.

Chengdun keskuksessa pandat elävät melko eläintarhamaisissa olosuhteissa, mutta toisaalta tutkimustyö ja etenkin pandanaaraiden keinohedelmöitysohjelma edellyttää tarkasti valvottuja puitteita. Pandat asuvat täällä siis ilmastoiduissa rakennuksissa ja laajoissa aitauksissa, ja henkilökunta hoitaa tarjoilun ja siivouksen. Pandojen kuitupitoinen dieetti näyttääkin tuottavan paljon sitä siivottavaa:

- Esihistoriallisella ajalla pandat olivat lihansyöjiä, mutta nykyisin 99% niiden ruokavaliosta koostuu bambusta. Ihmiset saavat helposti sellaisen vaikutelman, että pandat eivät oikeastaan tee muuta kuin syövät ja nukkuvat ja ovat vähän laiskoja...Se on kyllä väärinkäsitys. Nykypandat ovat kasvissyöjiä, mutta niiden ruoansulatusjärjestelmä on kuitenkin lihansyöjälle ominainen, eli hyvin lyhyt, joten ravinto kulkee ruoansulatuskanavien läpi nopeasti. Bambun ravintoainepitoisuus on myös suhteellisen alhainen, joten pandan pitää syödä joka päivä jopa 20 - 40 kiloa bambua. Ja kaiken lisäksi noin 80 prosenttia kuitupitoisesta ravinnosta kulkeutuu elimistön läpi ja tulee ulosteena pois, vain 20 prosenttia imeytyy ravinnoksi.

Jos pandat liikkuvat paljon niin energiaakin kuluu enemmän, ja sen vuoksi ne siis mieluummin pystyttelevät aloillaan. Zhong toteaa, että jos kasvisravintoa on tarjolla niukasti vapaana elävät pandat saattavat myös käydä arterioimassa haaskalla, tai piipahtaa ihmisasumusten lähellä etsimässä ravintoa, luita ja muita ruoantähteitä tunkioilta.

Synnytysosasto, päiväkoti ja esikoulu...

Chengdun keskus on jaoteltu niin, että kävijä näkee kierroksellaan kaiken ikäisiä pandoja "vauvoista vanhuksiin". Pandanaaraat saavuttavat sukukypsyyden 4 - 5 vuotiaina, ja koiraat vasta noin 7 vuoden ikäisinä. Luonnossa pandat elävät 15 - 18 vuoden ikään, mutta tarhassa elämä on sen verran helpompaa että pandat voivat elää jopa 25 vuotiaiksi.

Zhong kertoo, että yleensä pandat saavat pienokaisia elokuusta lokakuulle ja synnyttävät yhden tai kaksi poikasta:
- Jos panda synnyttää kaksoset, mutta olosuhteet ovat hankalat, niin se valitsee poikasista yhden jota se hoitaa ja toinen jää heitteille. Täällä valvotuissa olosuhteissa me tietysti hoidamme sitä toistakin vauvaa ja teemme kaikkemme että sekin selviää. Aikaisemmin meilläkin kaksosvauvojen ennuste oli todella heikko, ja vain noin kolmannes niistä selvisi. Sitä mukaa kun olemme oppineet ja parantaneet hoitomenetelmiä niin selviytymisprosentti on noussut yli 90:n.

Chengdun pandakeskuksen ehdoton hitti onkin pandavauvojen synnytysosasto ja päiväkoti, jonka päivittäisiä askareita kävijät voivat seurata lasiseinän läpi. Herkässä iässä olevia pienokaisia ei luonnollisestikaan päästetä kosketuksiin vierailijoiden kanssa, sillä keskuksen ei ole tarkoitus olla mikään "pandapuuhamaa".

Myös isompia pandoja pyritään hoivaamaan niin, että ne joutuvat mahdollisimman vähän tekemisiin ihmisten kanssa. Osaksi tästä luomu-linjasta johtuen pandat ovatkin aika metsäläisen näköisiä, eivätkä ollenkaan niin vitivalkoisia kuin poseerauskuvista saattaisi kuvitella. Pandat käyvät säännöllisesti suihkussa, mutta muuten niitä ei puunata paraatikuntoon vieraiden iloksi.

Pandat ovat nallekarhumaisen maineensa mukaisesti luonnostaan lauhkeita otuksia, mutta kuten oppaamme muistuttaa, kuitenkin petoeläimiä:
- Panda on luonteeltaan hyvin lempeä, ja jos sitä ei erikseen suututa, niin se käyttäytyy hyvin lauhkeasti. Sen äidinvaisto on kuitenkin hyvin voimakas. Kun panda on kantava, tai kun sillä on pentuja ja ne joutuvat vaaraan, niin äiti muuttuu todella hurjaksi ja arvaamattomaksi. Silloin se ei todellakaan päästä ihmisiä lähelle ja voi purra.

Pandat valitsevat eri vuodenaikoina ravinnokseen eri bambulajeja ja syövät monia kasvin osia, lehtiä, varsia ja juuria.

Pienimmät pandat asuvat siis sulassa sovussa omassa päiväkodissaan ja juovat äidinmaitoa, ja sitten vähän vartuttuaan, muutaman kuukauden ikäisinä ne päästetään viettämään vapaampaa ja vallattomampaa elämää yhteistarhoihin, joissa pennut kehittävät sosiaalisia taitojaan, siirtyvät bamburuokavalioon ja painivat ja peuhaavat kuin mitkä tahansa esikouluikäiset.

Täysi-ikäiset pandat elävät omissa oloissaan, sillä luonnossakin pandatkin lähtevät emojensa luota noin 1,5 vuotiaina ja elävät sen jälkeen omalla reviirillään, eivät suinkaan laumoissa.

Keinohedelmöitys avuksi

Pandoilla on oppaamme kertoman mukaan lisääntymisen suhteen kolme suurta haastetta:
- Yksi on kiima-aika, toinen on vaikeus tulla kantaviksi, ja kolmas on vaikeus selviytyä hengissä. Pandojen kiima-aika kestää vain 13 päivää, eli vuodessa on vain parin viikon jakso kun ne voivat tulla kantaviksi. Ja lisäksi ne ovat todella nirsoja valitessaan kumppaniaan. Jos ei kaveri miellytä niin mitään ei ole tehtävissä!

Noin siis luonnossa. Zhong kuitenkin muistuttaa, että Chengdun keskuksessa voidaan paikata parisuhdeproblematiikkaa saattamalla pandanaaraita kantaviksi keinohedelmöityksen avulla. Ja keskuksessa odottaville ja synnyttäville äideille annetaan ravinnoksi vain sitä parasta herkkua, eli bambun versoja, ja pienokaisten äidinmaidonsaanti on taattu. Luonnossa emojen ja poikasten kohtaloksi saattaa koitua ravinnon niukkuus. Pandaemojen raskaus kestää suhteellisen lyhyen ajan, vain noin viisi kuukautta.

- Tänä vuonna meidän pandoilla on ollut oikea synnytysbuumi, ja keskukselle on tullut 17 uutta pandavauvaa. Kolme on syntynyt ulkomailla, Japanissa ja USA:ssa, ja loput 14 täällä meidän keskuksessa. Pandapienokaiset painavat syntyessään vain noin 110 gramma ja ovat täysin avuttomia. Aikuiset pandathan painavat 100 - 120 kg, eli poikanen painaa vain tuhannesosan äitinsä painosta. Se on suurempi ero kuin millään muulla nisäkkäällä.

Panda viihtyy viileässä vuoristoilmassa

Chengdun pandakeskukseen suunnistavien kannattaa ajoittaa vierailunsa loppukesään tai syksyyn, sillä silloin sen asukit ovat vilkkaimmillaan. Kesäkuumalla ne mieluummin pysyttelevät varjossa, piilossa ja paikallaan. Luonnossa pandat elävät vuoristoseuduilla, ja viihtyvät sen vuoksi paremmin viileässä ilmanalassa ja peuhaavat mielellään lumessakin.

Panda on luonnostaan myös aamuvirkku, ja koska sen pitää käyttää suuri osa valveillaoloajastaan ravinnon hankintaan se saattaa olla liikkeellä jo aamulla neljän viiden aikaan. Pandakeskuksen asukit puuhastelevat pihoillaan usein aamupäivisin, ja ottavat iltapäivällä rennommin, joten on hyvä aloittaa vierailunsa keskukseen heti aamulla, kun ovet kahdeksan aikaan avataan.

Jos malttaa irrottaa katseensa pääasiasta, eli sydämet valloittavista pandoista, niin keskuksessa on myös ajanmukainen pandamuseo, elokuvateatteri ja tiedekeskus, joissa kannattaa piipahtaa.

Keskuksessa on myös erilliset tilat kotimaiselle ja kansainväliselle tutkijakaartille, ja biologiasta ja eläinlääketieteestä kiinnostuneille onkin erillistä korvausta vastaan tarjolla myös asiantuntijatapaamisia. Niistä on syytä sopia hyvissä ajoin etukäteen (taksat ja yhteystiedot löytyvät keskuksen nettisivuilta). Parituntisen opaskierroksen englanniksi saa sadalla juanilla, ja kiinaksi viidelläkymmenellä juanilla.

Chengdu Researc Base of Giang Panda Breeding
keskuksen kotisivut: http://www.panda.org.cn/english/index.htm

Artikkeli julkaistu alunperin 19.1.2009.