Nainen johdossa - Sang Haiyan kertoo johtajuudesta ja naisen asemasta Kiinassa

Harva tietää, että Kiinan kansantasavallan kaksi ensimmäistä lakia olivat avioliittolaki sekä maauudistuslaki. Ensimmäinen niistä lopetti pakkoavioliitot, jalkavaimoinstituution sekä lapsiavioliitot. Toinen taas antoi myös naisille mahdollisuuden omistaa ja periä maata. Muutos oli suunnaton verrattuna vallankumousta edeltäneeseen aikaan, jolloin naisella ei oikeastaan ollut lainkaan päätäntävaltaa omasta elämästään.

Kiinassa naisen asema on parantunut suurin harppauksin viimeisten vuosikymmenien aikana, mittavista ongelmista huolimatta. Myös tasa-arvoasioissa Kiina on ristiriitaisuuksien maa; samalla kun kun luemme uutisia tyttölapsien hylkäämisistä, Kiinan naiset kiipeävät yhä tärkeämpiin asemiin hallinnossa.
Minkälainen naisen asema sitten on Kiinassa kaikkien raporttien ja tilastojen takana? Yhden vastauksen tähän antaa nykyisin Suomessa asuva Sang Haiyan, joka omisti pitkään Kiinassa kiinteistö-alan yrityksen ja toimi siten naisjohtajana edelleen hyvin miehisenä pidetyn liike-elämän piirissä. Haiyan on kotoisin Keski-Kiinasta Kaifengin kaupungista, jonka yliopistosta hän valmistui alunperin farmaseutiksi, kunnes päätti mennä Kiinassa puhaltavien muutosten tuulten mukana.

-1990-luvun alussa Kiinan talous alkoi nopeasti kasvaa. Halusin kokeilla toista alaa ja menin töihin kiinteistöfirmaan v. 1993. Aluksi olin toimistotyössä ja myöhemmin olin asuntojen myyjänä. Firma oli kiinalais-ulkomaalainen yhteisyritys. Vuonna 1997 perustin muutaman työkaverini kanssa oman kiinteistöalan firman. Minun työni oli suunnitella projekteja ja tehdä niistä päätöksiä -olin siis yksi johtajista. Kävin samaan aikaan opiskelemassa Shanghain Fudanin yliopistossa MB- tyylisiä kursseja sekä Pekingin yliopistossa projektihallinnointia. Siellä tutustuin moniin liikemiehiin ja yritysjohtajiin, joiden firmat toimivat Kiinan isoissa kaupungeissa. Olin sitten yrityksen johdossa n. 6 tai 7 vuotta ennen kuin muutin Suomeen.

Naiset huipulle?

Kiinassa naisia on yrityksen johdossa paljon vähemmän kuin miehiä, samaan tapaan kuin länsimaissa. Mikään harvinaisuus naisjohtaja ei kuitenkaan enää ole, vaikka esim. Kiinan hallinnon johtavissa viroissa oli v. 2001 naisia vielä alle 10% ja huippuakateemikoistakin naisia oli vain 6%. Kiina on ollut perinteisesti hyvin patriarkaalinen yhteiskunta, vaikka kommunistien ohjelmaan on alusta asti kuulunut ajatus tasa-arvosta ja naisesta yhteiskunnan täyspainoisena jäsenenä. Kiinan naisella on siis tasa-arvoinen asema ainakin paperilla, vaikka käytännön elämässä naista pidetään edelleen ”heikompana astiana”. Kaikesta huolimatta edistystä on kuitenkin tapahtunut ja vieläpä melko nopealla tahdilla.

Kun aloin ajaa autoa 90-luvulla monet olivat yllättyneitä, että nainen ajaa autoa!

- Sang Haiyan

-Mielestäni naisen asema Kiinassa on nykyään aika hyvä. On paljon naisjohtajia ja virkamiehiä ja monessa muussa valkokaulustyössä. Tietenkään maaseudulla naisen asema ei vielä ole niin hyvä kuin kaupungissa. Naisen asema on kehittynyt elinaikanani paljon, esim. kun aloin ajaa autoa 90-luvulla, monet olivat yllättyneitä, että nainen ajaa autoa. Nykyään se on jo ihan tavallista. Naisjohtajia on enemmän kuin ennen, ja palkat ovat kehittyneet. Nyt on myös paljon naisille tarkoitettuja vapaa-ajan harrastuksia, joita ennen ei ollut.

Onko naisen sitten vaikea toimia bisnesnaisena Kiinassa? Liike-elämähän on vieläkin hyvin miehinen ala, ja ainakin tuntuu, että Kiinassa vaaditaan jonkinlaista maskuliinisuutta ja naisia katsotaan ehkä jopa vähän alaspäin.

-Mielestäni se on yhtä vaikeaa kuin miehenkin. Tein yrityksen johdossa paljon yhteistyötä miesjohtajien kanssa ja kaikilla oli omat vastuualueensa -se oli kaikilla aika samanlaista, yhtä vaikeaa. Minulla on myös paljon naispuolisia kollegoita ja tapasimme toisiamme usein kun olin vielä Kiinassa.

Itse asiassa vastikään julkistetun, tilintarkastusyhtiö Grant Thorntonin tekemän tutkimuksen mukaan eniten naisjohtajia on yllättäen Filippiineillä, Venäjällä, Thaimaassa, Puolassa ja Kiinassa – Pohjoismaat jäävät vertailussa kauas jälkeen! Tosin Suomessa on enemmän naisjohtajia kuin muissa Pohjoismaissa, pieni ylpeydenaihe sekin.

Maaseudulla johtajakin on kirjanpitäjä

Haiyan ei ole kokenut urallaan paljoakaan vähättelyä tai alaspäinkatsomista vain siksi, että on nainen. Joskus sukupuolesta on ollut jopa hyötyä.

-Kaupungissa ei ole mitään ongelmia, joskus naisella on jopa helpompaa ottaa yhteyttä virkamiehiin, koska he eivät oikein voi kieltäytyä, eivät voi sanoa ei. Mutta firmallamme oli monia maanhankintajuttuja maaseudulla, ja siellä monet luulivat minua esimerkiksi kirjanpitäjäksi eikä minun uskottu olevan yritysjohtaja. Se ei haitannut minun työtäni, joten joskus minä sanoin vain että ”joo, minä olen kirjanpitäjä”.

Ero Kiinan maaseudun ja kaupungin välillä on siis huima myös tasa-arvoasioissa. Suurin osa Kiinan naisten räikeimmistä ongelmistakin, kuten tyttöjen abortointi ja hylkääminen sekä naiskauppa tapahtuukin juuri maaseudulla. Kaupungeissa taas tyttölapsia on alettu jopa suosia, sillä näiden katsotaan olevan luotettavampia ja vastuuntuntoisempia sekä pitävän kyvykkäämmin huolta iäkkäistä vanhemmistaan. Niinpä beijingiläinen – tai kaifengilainen- nainen elää hyvin erilaisessa todellisuudessa ja erilaisten mahdollisuuksien ulottuvilla kuin maalla asuva kanssasisarensa.

Uranaisen vaikea valinta

Naisilla on nykyisin Kiinassa yhä paremmat mahdollisuudet päästä johtaviin asemiin, mutta he joutuvat vieläkin kohtamaan erään lähes ylitsepääsemättömän ongelman, nimittäin työn ja perheen yhdistämisen. Vaikka eräskin tutkimus väittää kiinalaisten miesten tekevän jopa enemmän kotitöitä kuin eurooppalaisten miesten, niin se on silti parhaimmillaankin vain puolet siitä, mitä naiset tekevät. Kiinassa naisilta myös vaaditaan paljon kotona - lasten- ja kodinhoidon oletetaan edelleen olevan ykkösenä naisen elämässä. Suositun kiinalaisen deittisivuston Zhen'ain vastikään tekemän tutkimuksen mukaan miehet pitävät erityisesti opettajia, sairaanhoitajia sekä freelancereita parhaimpina vaimokandidaatteina. Opettajia ja hoitajia pidetään kiltteinä ja hellinä luonteina, eli perinteisen naisellisina ja siten sopivina vaimoiksi. Freelancereilla taas katsotaan olevan enemmän aikaa perheestä huolehtimiseen. Haiyankin joutui aikoinaan tekemään valintoja.

-Naisten pitää hoitaa perhettä ja samaan aikaan olla paljon töissä, joten asuin pitkään yksinäni. Monet tutut keski-ikäiset naisjohtajat ovat eronneet tämän takia tai heidän perhe-elämänsä ei ole ollut kovin onnellinen. Toisaalta joskus myös kun pitää tehdä päätöksiä todella suurista asioista naisjohtajat ajattelevat liikaa kaikenlaisia asioita ja ovat niistä huolissaan. Mutta näin työt myös saadaan tehtyä huolellisemmin. Mielestäni Kiinassa naisjohtajat tekevät työtä ahkerammin, huolellisemmin ja käyttävät enemmän tunnetta töitä tehdessään. Tämä on varmaan samanlaista muissa maissa naisten ja miesten välillä.

Samoja ongelmia eri kulttuureissa

Yllättävän suuri osa Kiinan tasa-arvo-ongelmista on siis tuttuja täällä meillä Suomessakin. Meilläkin naiset tuskailevat työn ja perheen yhdistämisen ja lastenhoidon kanssa, kuten viime aikainen polemiikki Nina Mikkosen lausuntojen ympärillä on osoittanut.

Haiyan päätti kolme vuotta sitten muuttaa elämänsä kokonaan, kun hän muutti Suomeen suomalaisen miehensä kanssa. Hänellä on siten ollut tilaisuus seurata läheltä suomalaista yhteiskuntaa ja myös naisen asemaa täällä. Suomalaisen naisen asema on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, mutta kyllä hän saa uurastaakin sen eteen.

-Mielestäni naisen asema Suomessa on hyvä. Monilla aloilla ja korkeissa asemissa on paljon naisia. Kiinassakin on monia naisjohtajia, mutta on vielä paljon naisia, joiden asema ei ole kovinkaan hyvä. Tämä ero on paljon suurempi kuin Suomessa. Suomessa naisen asema on tasa-arvoisempi ja Suomessa naiset tekevät tosi paljon töitä – mutta ehkä se väsyttää heitä ja heidän perheitään liikaa.

Asennekorjausta ja lakien parantamista

Ongelma ei aina ole, että miehet aliarvioivat naisia, vaan usein naiset ali-arvioivat ja väheksyvät muita naisia.

- Sang Haiyan

Niin Suomessa kuin Kiinassakin on pyritty turvaamaan lailla mahdollisuus äitiyden ja työelämän yhdistämiseen, mutta käytännön toteutus ontuu usein pahasti. Kiinassa naisen juan on miehen juania heikompi - aivan kuten tasa-arvon mallimaana itseään pitävässä Suomessakin. Kiinassa kuitenkin monet, erityisesti naisia koskevat lait ovat edelleen liian epämääräisiä, puutteellisia tai niitä ei noudateta lainkaan. Haiyanilla onkin selkeä näkemys siitä, mitä perustavanlaatuisia epäkohtia Kiinan pitäisi naisen asemassa vielä korjata.

-Naisten asemaa voi vielä parantaa parantamalla tyttöjen koulutusta varsinkin maaseudulla, naisten palkkausta parantamalla, ja omien tulojen lisäystä aviomiehen palkan lisäksi. Myös naisten asemaa pitäisi parantaa lakeja parantamalla. Esim. naisia ei pitäisi saada erottaa raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen ja palkkatason pitäisi olla samalla tasolla miesten kanssa samasta työstä ja niin edelleen. Myös median pitäisi huomioida tasa-arvokysymyksiä vielä nykyistä enemmän. Tietysti tyttövauvojen hylkäämisen pitäisi vähentyä maaseudulla ja nykyisin jo vähentynyt aika paljon. Siinä laki on parantunut paljon.

Naisten epätasa-arvoinen asema ei kuitenkaan näy pelkästään konkreettisissa laissa, vaan yhteiskunnan asenteet heijastuvat vahvasti myös jokapäiväiseen elämään ja jopa naisten suhtautumiseen toisiinsa. Usein nainen on naiselle susi.

-Ongelma ei aina ole, että miehet aliarvioivat naisia, vaan usein naiset ali-arvioivat ja väheksyvät muita naisia. Esimerkiksi anoppi-miniä-suhteissa; joskus kun miniä synnyttää tytön, anoppi ei välttämättä ole iloinen. Myös töissä on joskus ongelmia. Naiset ovat usein kateellisempia toisille naisille kuin miehille.

Aiemmin Kiinassa monta sukupolvea asui saman katon alla, ja anopin ja miniän suhde oli usein naisen elämän tärkein ja hankalin suhde. Uusimpien tutkimusten mukaan nyky-Kiinassa yhä useammat naiset ja nuoret perheet asuvat erillään vanhemmista, vaikka perheyhteys sukupolvien välillä on edelleen paljon tiiviimpi kuin meillä Suomessa.

Jälleen uusi elämä

Muuttaessaan Suomeen kolme vuotta sitten Haiyan teki jälleen rohkeita ratkaisuja elämässään jättäessään yrityksensä sekä lapsuuden perheensä Kiinaan. Omien sanojensa mukaisesti hän ei yleesä katso taaksepäin vaan nauttii uudesta elämästään Suomessa.

-Kyllä, se on tosi uusi elämä minulle. Minä päätin kaksi kertaa muuttaa elämäni; ensin v. 1993 päätin mennä työhön toiselle alalle, mutta nyt minä päätin elää toisessa maassa. Ensin minun pitää opiskella suomea ja sitten voin elää hyvin. Nyt minä opiskelenkin suomea, mutta myös biokemiaa. Kun valmistuin yliopistosta Kiinasta, toimin farmaseuttina ja nyt minä haluaisin taas samalle alalle.

Haiyan rakentaa siis uutta elämää ja uraa Suomessa, mutta nyt on hetken aikaa perheen vuoro olla etusijalla. Ehkäpä yksi tasa-arvon tärkeimmistä asioista on, ettei Haiyanin ja muiden naisten tarvitse enää valita kahden tärkeän asian välillä, vaan jokainen voi pyrkiä kohti niitä päämääriä, joita itse haluaa.

---

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran 9.3.2009.