Mikä on maailman toiseksi suurimman talouden seuraava haaste?
Kiinan talous ohitti ensimmäistä kertaa Japanin tämän vuoden toisella neljänneksellä, mikä teki Kiinasta maailman toiseksi suurimman talouden. Tämä tärkeä tapaus kirvoittikin erilaisia kommentteja ympäri maailmaa. Osassa kirjoituksista pohdittiin tapahtuman symboliikkaa, kun taas jotkut kirjoittajat kritisoivat BKT:n tärkeyttä muihin taloudellisiin mittareihin verrattuna. Jotkut kirjoittajat taas kiinnittivät huomiota Kiinan talouden heikkoihin kohtiin, joita sillä edelleen on ällistyttävästä kasvusta huolimatta.
Kiinalainen media on ottanut matalan profiilin tapauksen suhteen, vaikka kiinalaisista voisikin nyt tuntua, että aihetta olisi myös voitonriemuun. China Daily painotti kirjoituksessaan bruttokansantuotteen olevan edelleen matalalla tasolla, jos se jaetaan asukasta kohden. Näin laskettuna Kiinan bruttokansantuote on 3687 dollaria, joka vain kymmenes Japanin vastaavasta. Kiinalaismedia painotti, että taloudellisesta kehityksestään huolimatta Kiina on edelleen kehitysmaa. Global Timesin mielipiteissä tuotiin myös esiin kiinalaisten nettikommentoijien viljelemää sarkasmia: kiinalaiset ovat toki rikkaampia kuin japanilaiset, kunhan köyhät ihmiset jätetään pois laskuista.
Länsimaiset talouteen keskittyvät mediat tuntuvat käsittelevän asiaa jopa kyllästyneesti. Financial Times lainasi Cornellin yliopiston professoria Eswar Prasadia, jonka mukaan ”sekä vaikutusvallan että dynaamisuuden suhteen Kiina ohitti Japanin jo kauan sitten”. Economist menee kirjoituksissaan vielä pidemmälle näyttäessään taulukon, josta käy ilmi, että Kiinan talouden lama tai ”takapajuisuus” viimeisen 200 vuoden aikana on ollut historiallinen poikkeus eikä sääntö. Lehden mukaan ei pitäisi kysyä, miksi Kiina kukoistaa nyt vaan miksi se aikoinaan jäi niin paljon jälkeen muusta maailmasta.
Useissa artikkeleissa varoitetaan, että Kiinan ongelmat saattavat olla suuremmat kuin on odotettu. Ikääntyvä väestö, vientiriippuvainen talous ja ylikuumentuneet kiinteistömarkkinat ovat mahdollisesti yleisimmät ongelmat. Daily Telegraphin Peter Foster tiivisti asian ehkä parhaiten huomauttaessaan , että ”Kiinan johtajat kohtaavat päivittäin taloudellisen mallinsa yhteiskunnalliset seuraukset, missä ironisesti kommunistinen maa on tehnyt rikkaat todella rikkaiksi mutta köyhät puolestaan suhteellisesti köyhemmiksi.”