Kaustisilta kajahtaa - kiinaksi

Tänä vuonna Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla nähtiin ja kuultiin kaukaisia vieraita, kun eri etnisten kiinalaisheimojen kansanlaulajia saapui juhlille vieraileviksi tähdiksi. Kiinalaisia esiintyjiä riitti lähes joka päivälle, ja Kaustisen lavoilla nähtiin niin ooppera- ja draamateatterin kansallissoitinorkesteri kuin kansalaulukilpailun voittajia sekä kiinalaisen kansanmusiikin ehkä kirkkain tähti Gong Linna. Radio86:n kesätoimittaja Ville Siltala tutustui juhlien antiin ja kiinalaisiin esiintyjiin. Aivan ensiksi kuitenkin musiikkijuhlien ohjelmajohtaja Jyrki Heiskanen kertoo, miksi Kiinan näkyi nyt Kaustisillakin.

-Kiina sinänsä on tietysti fantastinen, valtava, ikivanha kulttuuri – ihmisillä on mielessänsä usein kliseitä, mitä se kulttuuri on, ja näillä maateemoilla me aina yritetään vähän selventää sitä, koska kulttuurit ovat yleensä yhdenkin maan sisällä, puhumattakaan nyt Kiinan kokoisesta maasta, aika monimuotoisia. Me yritetään tällaisella teemalla tuoda aika monta näkökulmaa sen maan kansanmusiikki- ja tanssikulttuuriin. Nytkin yritämme näin neljän eri esiintyjäryhmän kautta tehdä.

Kiinalaista kansanmusiikkia neljältä eri kantilta

Kaustisen yhteistyökumppanina on toiminut China Federation of Literary and Arts Circles, jonka kautta yhteydenpito kaikkiin artisteihin on onnistunut. Ainoastaan Gong Linnalla on toki oma agentuuri, ja laulajatähti kiertää parhaillaan muutenkin Eurooppaa. Heiskasen mukaan yhteistyö kiinalaisten kanssa on sujunut hyvin; luottamuksen synnyttyä homma on toiminut erinomaisesti. Onnistuneesta yhteistyöstä kertoo myös se, että eri puolilta Kiinaa saapui lopulta kymmeniä artisteja esittämään oman alueensa perinteistä musiikkia. Alkuviikosta esiintynyt 33 henkinen Pekingin ooppera- ja draamateatterin kansallissoitinorkesteri edusti perinteistä tapaa esittää kiinalaista kansanmusiikkia eli perinteisestä musiikista tehdään orkestroituja ja sovitettuja versioita.

-Aivan loistava orkesteri, joka ainut oman soittimensa ehdoton virtuoosi! Se yksi tapa lähestyä kiinalaista musiikkia. Sitten toinen ääripää tavallaan tässä meidän esittelyssä on 10 hengen ryhmä, jotka ovat kansanlaulukilpailun voittajia. Kiinan keskustelevisio järjesti viime vuonna nuorille kansanlaulajille kansanlaulukilpailun, ja täällä on nyt neljä erilaisten sarjojen voittajaryhmää. Siellä on ihan soololaulajista neljän hengen mieskvartettiin, jossa on mm. pari tiibetiläistä matkassa. Tämä on ehkä sitten lähinnä sitä kansanmusiikkikäsitystä, mikä länsimaalaisella on kansanmusiikista. Ne eivät ole kovinkaan pitkälti sovitettuja juttuja, vaan ne pyrkivät olemaan sitä, mitä ihmiset ovat ihan oikeasti laulaneet. Sitten kun ajatellaan sitä, että Kiinassa kansanlaulu on äärimmäisen arvostettu taiteenmuoto ihan kaikkien keskuudessa, ja se meinaa silloin sitä, että kansanlaulajat ovat kehittäneet erittäin omaperäisiä, omalle alueelleen tyypillisiä laulutekniikoita. Siellä on menty semmoisiin asioihin, jotka länsimaiselle korvalle kuulostavat hyvin oudoilta ja niitä on vaikea mieltää, että onko tämä nyt sitten hienoa laulua, kun se äänimaailma ja laulutekniikka on niin totaalisen erilainen.

Kaustinen haluaa esitellä Kiinan kansanmusiikkiperinnettä monipuolisesti, sillä paikalla on laulajien lisäksi myös tanssijoita. Kiinan etnisesti väkirikkaimmasta maakunnasta Yunnanista on nimittäin saapunut yli 30 hengen tanssi-ensemble, joka esittää alueen eri etnisten kansojen tansseja. Heiskasen mukaan neljäs tapa esitellä kiinalaista perinnemusiikkia on laulajatar Gong Linnan kautta. Gong Linna on klassisen koulutuksen saanut laulaja, joka on opiskellut laajasti Kiinan eri alueiden kansanlaulukulttuureja ja laulutapoja. Näitä hän on sitten yhdistänyt omassa musiikissaan, joka sisältää myös itse sävellettyjä lauluja. Heiskanen kuvailee Gong Linnaa länsimaalaisittain laulaja/lauluntekijäksi, ja tähden musiikki onkin länsimaalaiselle ehkä helpointa sulattaa.

Taito kyllä tunnetaan

Miten sitten suomalaiset ovat muuten suhtautuneet kiinalaiseen musiikkiin?

-Tietysti osa ehkä vähän ihmetellen, että mikä juttu tämä on nyt oikein on, mutta vaikka se kuulostaakin monen korvaan varmaan aika oudolta ja eksoottiselta, kuten laulutavat ja instrumentaalimusiikki, mutta kyllähän ihmiset tunnistavat taidon ja virtuoosin. Kyllä palaute on ollut se, että hämmästyttäviä esiintyjiä. Mutta se on ihan selvä, että jos äänenmuodostus on totaalisesti erilainen kuin mihin on itse tottunut, niin kyllä sitä varmaan hämmästyy, että mikä juttu tämä on. Tämäpä se homma on, että me halutaan Kaustisella esitellä sitä, miten kulttuuri voi olla erilainen.

Suomalaiskorvaan voikin kuulostaa aika erikoiselta esimerkiksi Gao Hongzhangin laulu, joka voi välillä kuulostaa lähestulkoon huutamiselta. Gao on yksi CCTV:n kansanlaulukilpailun voittajista. Hän kuuluu yi-kansaan, joka asuu Yunnanissa vuoristoisella seudulla, jossa on huonot liikenne- ja viestintäyhteydet. Yi-kansan jäsenet ovat kommunikoineet toistensa kanssa äänellä pitkien matkojen päästä, mikä on luonnollisesti synnyttänyt tämän omaperäisen laulutyylin.

Toinen kilpailuvoittaja on Shangri-La yhtye, jonka nimi tietenkin tulee legendaarisesta Shangri-Lasta, joka sijaitsee Yunnanissa, lähellä Tiibetiä. Yhtyeen neljästä jäsenestä yksi kuuluu lisu-kansaan ja kolme muuta on Tiibetistä. Yhtyen kertoo musiikkinsa syntyvän elävästä elämästä..

-Musiikkimme kertoo elävästä elämästä ja kirjoitamme laulut itse. Erikoista musiikissamme on se, että sekoitamme suosittua modernia musiikkia ja alueen vähemmistöjen perinteistä musiikkia keskenään. Siten siitä syntyy jotain täysin uutta.

Ryhmä toivoo, että suomalaiset ovat nauttineet heidän esityksestään ja musiikistaan. He ovat myös kutsuneet suomalaisia kansanlaulajia Kiinaan esiintymään toivoen, että yhteistyötä syntyisi enemmänkin. Kaiken kaikkiaan esiintyjät ovat kokeneet, että suomalaisyleisö on ottanut heidät lämpimästi ja innostuneesti vastaan. Kaustisilla nähtiin jopa sellainen ihme, että jäyhät suomalaiset äityivät tanssimaan lavalla kiinalaisten esiintyjien kanssa! Musiikki tuntuu yhdistävät kansoja, vaikka laulutyyli tuntuisikin hiukan vieraalta.

Kiinalaisen kansanlaulun tähti Gong Linna

Ehkäpä suurin tähti kiinalaisvieraiden joukossa oli laulajatar Gong Linna, joka on musiikissaan yhdistellyt Kiinan eri alueiden perinteistä musiikkia moderneihin melodioihin. Paikalla oli myös laulajattaren säveltäjä/tuottajansa Robert Zollitschin.

Gong Linna syntyi 1975 Lounais-Kiinassa Guizhoun provinssissa, jossa asuu myös monia Kiinan vähemmistökansoja. Lavat vetivät lahjakasta lasta puoleensa jo 5-vuotiaana, ja Gong Linna tiesi jo varhain haluavansa ammattilaulajaksi.

Linna: -Kotialueellani on paljon eri kansanryhmiä kuten Yunnanissakin, mutta vain eri vähemmistöjä kuin siellä. Siksi opin jo lapsena monia erilaisia kansanlauluja. Nykyisin laulan uudentyyppistä kiinalaista taidelaulua. Sen juuret ovat kiinalaisessa perinteessä, esimerkiksi laulutekniikkani on peräisin sekä kiinalaisesta oopperasta että kansanlaulusta. Laulan kuitenkin aivan uusia sävelmiä, ja sekoitan niihin eri laulutekniikoita. Robert on säveltänyt monet lauluista varta vasten minulle.

Oman tiensä kulkija

Linna osallistui lapsena moniin laulukilpailuihin, ja 16-vuotiaana hän pääsi opiskelemaan arvostettuun musiikkikonservatorioon. Vuonna 2000 Linna voitti Kiinan kansallisen laulukilpailun, joka viimeistään nosti hänet parrasvaloihin. Omaa tietään kulkeva laulajatar ei kuitenkaan tyytynyt kilpailun hänelle asettamaan muottiin.

Linna: -En ollut tyytyväinen kilpailuun. En saanut laulaa oikeasti, vaan se oli pelkkää esitystä. Useat laulajat laulavat siellä yhdessä, ja he saavat esittää vain yhden kappaleen. Yleensä laulu tulee vielä taustanauhalta! Se ei ollut mielestäni hyvää musiikkia, halusin löytää jotain, mikä tuntuisi minusta oikealta. Päätin siksi jättää sen tien taakseni, vaikka se olisi tietänyt minulle kuuluisuutta ja menestystä. Halusin löytää hyvää musiikkia, joka tuntuisi siltä myös sydämessäni.

Lähdettyään omille teilleen Gong Linna tapasi saksalaisen Robert Zollitschin, joka sävelsi Kiinassa musiikkia kiinalaisille artisteille.

Robert: -Tapasimme itse asiassa Kiinassa, jossa esiinnyin kiinalaisten muusikoiden kanssa. Olin työskennellyt maassa jo v. -93 lähtien ja opiskelin myös musiikkia siellä. Nykyisin työskentelen pääasiassa säveltäjänä Kiinassa ja olenkin paljon tunnetumpi siellä kuin Euroopassa. Sen jälkeen kun Linna kuuli minut konsertissa, aloimme soittaa ja työskennellä yhdessä, ja aloin myös säveltää hänelle. Se oli Linnalle todellinen tilaisuus alkaa käyttää ääntään niin kuin hän oli aina halunnut, mutta mihin hänellä ei ollut ennen ollut mahdollisuutta. Alettuamme työskentelemään yhdessä Linna alkoi kokeilla rajojaan ja sisällyttää lauluunsa monia perinteisiä kiinalaisia laulutyylejä. Se on hyvin ainutlaatuista Kiinassa, sillä vaikka maassa on paljon erilaisia laulutyylejä, yleensä niitä osaavat vain paikalliset ihmiset.

Eurooppalaisten ennakkoluulot

Nykyisin Robert siis säveltää suurimman osan Linnan esittämistä lauluista. Laulujen sanoitukset ovat usein vanhoista kiinalaisista runoista esimerkiksi tang-kaudelta, mutta Linna kirjoittaa osan niistä myös itse. Melodiat ovat taas usein täysin uusia, ja kun ne sekoitetaan perinteiseen laulutyyliin ja musiikkiin, aiheuttaa se usein hämmennystä varsinkin kiinalaisissa kuulijoissa. Linnan mielestä on harmillista, että eurooppalaiset eivät ymmärrä laulujen sanoituksia, sillä ne ovat tärkeässä asemassa erityisesti kansanlauluissa. Muuten eurooppalaiset ovat ottaneet heidät lämpimästi vastaan, vaikka eräs pikku seikka tuntuukin häiritsevän...

Robert: -Eurooppalaiset yrittävät välttää oikean nimeni mainitsemista eli sitä, että olen eurooppalainen. Minulla on myös kiinalainen nimi ja minut tunnetaan ja hyväksytään Kiinassa säveltäjänä, mutta eurooppalaisilla on omat ennakkokäsityksensä. He ajattelevat, että ”länsimaalainen tekemässä kiinalaista musiikkia, eihän se voi olla aitoa taikka hyvää”, mutta tämä on mielestäni hyvin kummallinen ajatustapa.

Robert mukaan länsimaalaisilla on ymmärrettävästi ikäviäkin ennakkokäsityksiä kiinalaisesta musiikista, sillä he ovat usein kuulleet vain kiinalaista oopperaa, joka on hyvin kaukana länsimaisesta musiikista ja kuulostaa länsimaiseen korvaan melko vieraalta. Niinpä Linnalla ja Robertilla on joskus vaikeuksia saada länsimaalaiset suhtautumaan avoimesti kiinalaiseen musiikkiin.

Kiinalainen musiikki murroksessa

Toisaalta taas länsimainen musiikki on valtaamassa yhä enemmän alaa Kiinassa ja aito kansanlaulu on pikku hiljaa väistymässä.

Linna: -Nyt kiinalaisissa musiikkikouluissa opetetaan lähinnä länsimaista musiikkitekniikoita. Ei se ole paha asia, mutta silti: missä ovat juuret ja kiinalaiset perinteet?

Linna ja Robert ovat sitä mieltä, että Kiinassa ammattilaulajat eivät laula kansanlauluja tai sitten he käyttävät vain yhtä laulutekniikkaa eri puolilta Kiinaa peräisin olevien laulujen laulamiseen. Niin sanotut oikeat kansanlaulajat eivät taas ole ammattilaisia, eikä kansanmusiikki ole siten päässyt enää kehittymään. Kiinalainen musiikki läpikäy nyt muutenkin suurta muutosta, mikä johtuu niin ulkopuolisista vaikutteista kuin koko kiinalaisen yhteiskunnan rajusta muutoksesta.

-Tilanne on hyvin vaikea. Kyse on nyt siitä, että Kiina käy parhaillaan läpi niin suurta muodonmuutosta. Tämä pätee myös musiikkikoulutukseen. Se ei vielä ole siinä pisteessä, että se olisi taas jotain todella luovaa, kuten käyttäisi hyväksi juuriaan ja muokkaisi siitä jotain uutta. Kulttuurivallankumouksen jälkeen musiikki muuttui hyvin globaaliksi ja vaikutteita virtasi sisään joka puolelta. Oikeastaan muutos alkoi jo sata vuotta sitten kun länsimaiset konservatoriot toivat länsimaisen musiikin Kiinaan. Vielä 50 vuotta sitten Kiinan maaseutu oli täynnä kansanmusiikkia, mutta nyt se häviää nopeasti. Tämä on tietenkin normaalia ja näin tapahtuu koko maailmassa, sillä ihmisten ei enää television ja muun myötä tarvitse laulaa omaksi huvikseen.

Gong Linna ja Robert Zollitsch tekevät siis tärkeää työtä uudistaessaan kiinalaista kansanmusiikkia. Kaustisilta he jatkoivat Ranskaan ja siitä eteenpäin pienelle Euroopan kiertueelle, jonka aikana he saavat tilaisuuden murtaa eurooppalaisten ennakkoluuloja ja voivat tutustuttaa nämä täysin uudenlaiseen kiinalaiseen kansanmusiikkiin.