Kiina avautuu kielen kautta: Qing Tengin haastattelu

Kiina avautuu kielen kautta: Qing Tengin haastattelu

Qing Teng johtaa Konfutse-instituuttia La Rochellessa Ranskassa.
Jaa artikkeli:
  • Listen:

Kiinan kieli on viime aikoina noussut ennennäkemättömään suosioon. Kiinnostuksen kasvusta kertoo jotain se vauhti, jolla maailmalle on perustettu Konfutse-instituutteja. Näitä Kiinan kieleen ja kulttuuriin keskittyneitä opinahjoja on vuoden 2004 jälkeen avattu yli 260 kappaletta peräti 75 maahaan. Suomikin sai oman instituuttinsa Helsingin yliopistoon viime vuonna.

Qing Teng on yksi niistä sadoista opettajista, jotka ovat lähteneet maailmalle opettamaan Kiinan kieltä ja kulttuuria. Qing johtaa La Rochelleen Ranskaan hiljattain perustettua Konfutse-instituuttia.

- Konfutse-instituutit eivät lähteneet meidän aloitteestamme vaan siitä, että ihmiset eri puolilla maailmaa pyysivät Kiina lähettämään kielenopettajia. Esimerkiksi viime vuonna Kiinan opetusministeriö sai ulkomailta yli 5000 yhteydenottoa, joissa tiedusteltiin mahdollisuutta kieltenopettajien lähettämiseen. Kiinan kielestä on tulossa erittäin suosittu - se on todella uskomatonta!

La Rochellen instituutti on jo yhdeksäs Ranskaan perustettu Konfutse-instituutti. Sen johtoon astuminen on luontevaa jatkoa Qingille, joka on opettanut Kiinan kieltä ulkomaalaisille jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänen varsinainen työnantajansa on Beijingin kieli-ja kulttuuriyliopisto. Sen palveluksessa työskentelevillä opettajilla on mahdollisuus matkustaa ulkomaille opettamaan.

- Beijingin kieli- ja kulttuuriyliopisto on suurin Kiinan kielen opetusta ulkomaalaisille tarjoava yliopisto. Yliopistolla on yli 10 000 ulkomaalaista opiskelijaa ja 700 opettajaa. Yliopiston kautta pääsemme työskentelemään kaupungeissa eri puolilla maailmaa. Itse olen jo opettanut Montrealissa Kanadassa ja useaan otteeseen Singaporessa. Tavallisesti opettajat viettävät ulkomailla vuoden tai kaksi kerrallaan. Mielestäni tämä työ on erittäin mielenkiintoista.

Rohkeasti kiinaa opiskelemaan

Monet länsimaalaiset tuntevat olonsa epätoivoiseksi, kun kyse on Kiinan kielen opiskelusta. Kiinaa pidetään hankalana kielenä puhua ja aivan mahdottomana oppia lukemaan tai kirjoittamaan. Qing vakuuttaa pitkän kokemuksensa perusteella, ettei näin ole. Jos yli miljardi kiinalaista osaa puhua kiinaa, niin miksei ulkomaalainenkin sitä oppisi.

- Ei se ole niin vaikeaa kuin ajatellaan. Vieraita kieliä opetellessa on aina puhuttu kieli ja kirjoitettu kieli. Puhuttu kiina on hyvin helppoa. Toisin kuin monissa muissa kielissä, Kiinan kielessä ei sanoja taivuteta ollenkaan. Ei ole olemassa feminiinisiä ja maskuliinisia muotoja, aikamuotoja eikä monikkomuotoja. Myöskään verbejä ja adjektiiveja ei tarvitse taivuttaa.

Puhuttu kiina on hyvin helppoa, sillä sanoja ei taivuteta ollenkaan.

- Qing Teng

Kiina on tonaalinen kieli, jossa sanojen merkitys riippuu lausunnassa käytetystä sävelkorosta. Qing ymmärtää opiskelijoiden huolen Kiinan kielen neljän toonin oppimisesta, mutta ei näe sävelkorkoja ongelmana. Kiinaa puhutaan niin laajalla alueella, että tooneja ei käytetä yhteneväisesti kaikkialla. Kiinan eri murteet tai kielet poikkeavat suurestikin mandariinikiinasta, jota puhutaan oikein vain Beijingin alueella.

- Ja tiedätkö mitä, joskus tapahtuu jopa niin, että joku opiskelijoistani ymmärtää vaikkapa Yunnanista tai Sichuanista tulevia ihmisiä paremmin kuin minä. Tämä johtuu siitä, että he eivät ole niin sidottuja toonien oikeaan käyttöön kuin itse olen. Joskus opiskelijat voivat ymmärtää näiden maakuntien ihmisiä paremmin kuin opettaja Beijingistä, Qing naurahtaa.

Qing myöntää, että kirjoitettu kiina on kieltämättä vaikeaa. Kiinan kielessä arvioidaan olevan jopa 50 000 merkkiä, mutta kukaan ei tunne niitä kaikkia. Qingin mukaan kirjoitusmerkkeissä on oma logiikkansa, jonka voi kärsivällisyydellä oppia hallitsemaan. Kirjoitusmerkit muodostuvat radikaaleista eli alkumerkeistä, joiden varaan merkit rakentuvat. Alkumerkit puolestaan muodostuvat seitsemästä erilaisesta viivasta eli vedosta.

Kirjoitusmerkkien piirtäminen auttaakin kielen opettelussa.

- Tutkijat ovat saaneet selville, että lapset oppivat kieltä paremmin piirrosten avulla kuin länsimaisten aakkosten. Piirrosten avulla lapset oppivat nopeammin, koska he käyttävät niiden tunnistamiseen molempia aivopuoliskojaan: loogista vasenta puoliskoa, joka aktivoituu laskutoimituksissa, ja oikeaa puoliskoa, joka liittyy tunteisiin, mielikuviin ja fyysiseen toimintaan. Nyt suositellaan, että lapset opettelevat kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vähän kerrallaan jo hyvin nuoresta alkaen, koska se auttaa heitä älyllisen kapasiteetin kehityksessä.

Kiina on nouseva kieli

Vieraaseen kulttuuriin ei liene parempaa väylää kuin kielen opiskelun kautta. Keskustan valtakunnasta kiinnostuneet ulkomaalaiset ovat opetelleet kiinaa kautta historian, mutta viime aikoina sen suosio on kasvanut aivan uusiin mittasuhteisiin. Ulkomaalaisten kiinnostus kieltä kohtaan on kasvanut samaan tahtiin Kiinan talouden kanssa.

- Ihmiset kysyvät nykyään jatkuvasti, millä keinoin he voisivat oppia kiinaa. Aiemmin ainoastaan Kiinan kulttuurista ja historiasta kiinnostuneet opettelivat kiinaa, mutta nykyään siitä on tullut hyvin suosittua liike-elämässä. Yritykset hakevat nyt kiinaa puhua työntekijöitä. Me lähinnä vastaamme tähän kysyntään lähettämällä Kiinan kielen opettajia ulkomaille.

La Rochellen instituuttia johtavan Qingin mielestä eurooppalaisten käsitykset Kiinasta perustuvat yhä enemmän mielikuviin kuin tosiasioihin.

Talouselämä kaipaa Kiinan kielen taitajia.
Talouselämä kaipaa Kiinan kielen taitajia. (Lähde: Radio86)
- Konfutse-instituuttien avulla avulla ihmiset ulkomailla voivat opiskella Kiinan kieltä ja yleisemminkin kiinalaista kulttuuria. Tavoitteena on auttaa ihmisiä luomaan todenmukaista kuvaa Kiinasta. Täällä Euroopassa useimmilla ei ole mahdollisuutta matkustaa Kiinaan katsomaan maata omin silmin. Kiinaa arvotellaankin usein perusteettomasti. Koska Kiina on kommunistinen maa, ihmisten luullaan siellä elävän pakkovallan alaisena.

Qing ei opeta ulkomaalaisille ainoastaan Kiinan kieltä, vaan myös maan historiaa, maantiedettä ja kirjallisuutta. Opettaminen ei ole hänelle pelkästään tiedon jakamista, vaan myös kiinnostuksen herättämistä Kiinaa kohtaan. Qing onkin löytänyt matkailusta keinon syventää tietojaan.

- Kiinan kielen, historian ja maantieteen opettaminen ulkomaalaisille edellyttää, että tunnen hyvin oman maani. Kiinassahan on kolmisenkymmentä maakuntaa ja neljä isoa kaupunkia. Olenkin matkustanut paljon eri puolilla Kiinaa - lähes joka vuosi vietän lomani patikoimalla jossain päin maata. Joten kun palaan luokkahuoneeseen, kerron opiskelijoilleni kokemuksiani matkoiltani eri puolilla Kiinaa.

Intohimona matkailu

Kiinalaisille itselleen vieraiden kielten opiskelu on varsin uutta, sillä maa oli aiemmin sulkeutunut ja kontaktit ulkomaalaisiin vähäisiä. Nykyään tilanne on toinen ja etenkin kiinalaisnuoria kiinnostaa kielten opiskelu. Sujuvaa ranskaa puhuva Qing kertoo itse oppineensa kielen mieheltään, joka opiskeli aikanaan Ranskassa.

Kansallisuusrajojen madaltumista Qing pitää ainoastaan hyvänä asiana.

- En oikein pidä ajatuksesta, että kansallisuudet ja kulttuurit pitäisi erottaa toisistaan. Globalisaatio on tuonut monia muutoksia, eivätkä asiat enää ole kuten tuhat tai sata tai edes 30 vuotta sitten. Nyt maiden välillä on paljon aktiivista kulttuurivaihtoa, ja se on tärkeää paremman ymmärryksen kannalta. Se on itse asiassa erittäin tärkeää! Nykyajan nuoret ovat kuten minä, he haluavat matkustaa. Maailmalla patikoi rinkkoineen jatkuvasti 20 miljoonaa ihmistä. Se on heidän elämäntapansa ja mielestäni se on loistavaa!

Qing on intohimoinen reissaaja, joka pitää liftaamista parhaana tapana matkustaa. Lentokoneessa ja junassa kun ei pääse samalla tavalla keskustelemaan ihmisten kanssa. Vaikka Qing on päässyt matkustamaan eri puolilla maailmaa, ei monilla kiinalaisilla ole siihen mahdollisuutta. Kiinnostusta kyllä riittäisi. Qing kertoo kirjoittaneensa nettiin kiinankielistä matkapäiväkirjaa, jonka suosio oli yllätys kirjoittajalleen.

- Eräs ystäväni loi minulle nettiin blogin, jossa kerroin matkakokemuksistani. Jonkin ajan kuluttua lopetin matkapäiväkirjan kirjoittamisen, koska en oikein pitänyt kirjoittamisesta nettiin omalla nimelläni. En silloin tiennyt, että kirjoituksistani oli tullut hyvin suosittuja kiinalaisten keskuudessa. Lukijoiden pyynnöstä jatkoin kirjoittamista, mutta laitoin blogiin vain sukunimeni. Kun sitten lopulta lisäsin kuvani nettiin, yllätyin saamastani palautteesta. Ihmiset olivat kuvitelleet minua nuoreksi mieheksi, eivät keski-ikäiseksi naiseksi!