Kiinalaisen elokuvan parrasvaloja ja sensuurin varjoja

Kiinalaisen elokuvan parrasvaloja ja sensuurin varjoja

Lentävien tikarien talo on Zhang Yimoun ohjaama Wuxia-genren elokuva.
Jaa artikkeli:
  • Listen:

Kiinalaisen elokuvan matka varjoisilta kujilta salamavaloihin ja maineeseen on ollut sensuurin ja yhteiskunnallisten muutosten siivittämä. Viidennen sukupolven Zhang Yimoun johdolla voi sanoa aloittaneen kiinalaisen elokuvan liukumisen länsimaalaisuutta kohti ja yhdistäneen osia kiinalaisesta taiteesta ja perinteestä länsimaisen elokuvan kerrontatapaan.

Kulttuurivallankumous synnytti viidennessä sukupolvessa kriittisyyden kiinalaista yhteiskuntaa kohtaan, mutta useimmat tyytyivät esittämään kritiikin symboleiden ja motiivien muodossa. Samaan aikaan, 80- ja 90-lukujen vaihteessa, ryhmä lahjakkaita ja taiteellisesti kunnianhimoisia elokuvantekijöitä valmistui Beijingin elokuva-akatemiasta ja draamainstituutista. Tämä uusi ryhmä elokuvantekijöitä, niin sanottu kuudes sukupolvi, ei enää käsitellyt yhteiskunnallisia asioita hienovaraisesti.

Kuudes sukupolvi menestyy ulkomailla

Sensuuri oli tiukkaa, kun kuudes sukupolvi aloitti aikakautensa. Viranomaiset hyljeksivät tämän ajan elokuvia, koska tekijät uhmasivat elokuva-alan valvontaa ja näyttivät kuvan synkästä Kiinasta ottaen esiin aiheita jotka vielä silloin katsottiin olevan tabuja. Pienen budjetin elokuvat oli suunnattu suoraan länsimaihin, kotimaan markkinoille elokuvista levisi leikatut versiot.

Kuudennen sukupolven ohjaajat saavuttivat mainetta Kiinan ulkopuolella. Wang Xiaoshuain vuoden 1993 debyytti elokuva The Days Dōng chūn de rìzǐ maksoi vaivaiset 10 000 dollaria tehdä, mutta sai siitä huolimatta Kultaisen Alexanderin vuoden 1994 Thessalonikin filmi festivaaleilla.

Wang Xiaoshuain elokuva The Days palkittiin  Thessalonikin elokuvajuhlilla.
Wang Xiaoshuain elokuva The Days palkittiin Thessalonikin elokuvajuhlilla. (Lähde: Wikipedia)
Vuonna 1994 valmistunut Wangin elokuva Frozen Jídù hánlĕng voitti elokuvakriitikkojen myöntämän palkinnon Rotterdamin elokuvajuhlilla. Kaksi vuotta myöhemmin ohjaajakollega Zhang Yuangin homoutta käsittelevä elokuva East Palace West Palace, Dong gong xi gong sai kutsun Cannesin elokuvajuhlille. Kiinan hallitus kuitenkin eväsi Zhangin passin.

Pienibudejttiset elokuvat megahittien varjossa

2000-luvun koittaminen ei poistanut sensuuria täysin, sillä Li Yang elokuva Blind Shaft, Mángjǐng vuodelta 2003 ei ole vieläkään saanut hyväksyntää Kiinassa. Elokuva käsittelee työolosuhteita Kiinan hiilikaivoksilla, jotka ovat maailman vaarallisimpia. Ohjaaja on kieltänyt poliittiset motiivit, mutta Kiinan hallitus on toista mieltä. Blind Shaft on voittanut hurjat 10 palkintoa eri elokuvajuhlilla Kiinan ulkopuolella, elokuvalle on myös myönnetty arvostettu Hopeinen Karhu vuonna 2003 Berliinin elokuvajuhlilla.

Li Yangin elokuva Blind Shaft on yhä kielletty Kiinassa.
Li Yangin elokuva Blind Shaft on yhä kielletty Kiinassa. (Lähde: Wikipedia)
Kuudennen sukupolven tyylin vastakkainen suuntaus sai tuulta purjeisiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä taiwanilais-yhdysvaltalaisen Ang Leen ohjaaman Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme, Wòhǔ Cánglóng, ansiosta. Kiiltävät, suuren budjetin kiinalaiset tuotannot saivat kaupallista menestystä, tunnustusta maailmanlaajuisesti ja kiinankieltä elokuvateattereihin.

Wuxia-tyylin, eli fiktionaaliseen sotasankari tarinan kerrontaan ottivat osaa viidennen sukupolven edustajat Zhang Yimou ja Chen Kaige. Zhang ohjasi visuaalisesti näyttävät elokuvat Hero, Yīngxióng. ja Lentävien tikarien talo, Shí miàn mái fú. Elokuvat saivat kuitenkin osakseen kritiikkiä liian heppoisesta juonesta sekä länsimaalaisuudesta. Nämä kiiltävät kassamagneetit edustivat korkealaatuista modernia kiinalaista elokuvaa. Kuudes sukupolvi kuitenkin jatkoi koko ajan kiinalaisen yhteiskunnan harmaan alueen kuvaamista. Suurten elokuvien varjossa elää vahva taide-elokuvagenre, joka yhä taistelee sensuuria vastaan.

Lähde:
Lars Sivertsen, Time Magazine, China-Underground, People's Daily Online, GreenCine.com, Wikipedia