Kiinan media murroksessa - haastattelussa SARFT-johtaja Fan Yugang

Puhuttaessa kiinalaisesta mediasta moni länsimaalainen perustaa käsityksensä vuosikymmenien takaisiin kuviin, jossa valtavien magnetofonien kautta julistettiin oppeja kansalle. Kiinan media on vielä melko kaukana neljännen valtiomahdin roolista, mutta se ei ole enää pelkkä puolueen äänitorvikaan.

Kiinan mediakenttä on laajentunut ja monipuolistunut huimasti; maassa on satoja televisio- ja radiokanavia, tuhansia julkaisuja ja eniten internetinkäyttäjiä koko maailmassa. Silti mediayksiköt kuuluvat, ainakin nimellisesti, kommunistisen puolueen omistukseen ja niitä valvotaan edelleen tarkasti. Mutta keitä sitten ovat nuo nimettömät, mystiset valvojat? Saimme harvinaisen tilaisuuden haastatella SARFT:in eli State Administration of Radio, Film and Televisionin valvontaosaston johtajaa Fan Yugangia. Mikä on SARFT:in rooli Kiinan mediahallinnossa?

-The State Administration of Radio, Film and Television on Kiinan hallituksen alainen instituutio. Se hallinnoi ja antaa suuntaviivoja radio-, elokuva- ja televisioyhtiöille maanalaajuisesti. Pääasiassa meillä on neljä vastuualuetta. Varmistamme, että julkinen mielipide ohjautuu oikeaan suuntaan ja että radio- ja televisiolähetykset lähetetään turvallisesti sekä että elokuvia näytetään koko maassa. Lisäksi toteutamme lainmukaista hallintoa ja kehitämme radio-, elokuva- ja televisioalaa.

SARFT eli Kiinan radio-, televisio- ja elokuvahallinto hallinnoi siis koko maan radio- ja televisiokanavia sekä elokuvayhtiöitä. Lehdistölle on Kiinan järjestelmässä oma hallintoelimensä, samoin kuin internetille. Fanin johtaman valvontaosaston tehtäväkenttä on kuitenkin vieläkin laajempi, ja tietyssä mielessä se valvoo valvojia.

-Valvontaosaston päätehtävä on radio-, elokuva- ja televisioinstituutioiden toiminnan valvominen hallinnollisella tasolla SARFT:in antamien suuntaviivojen mukaisesti. Tämä sisältää kolme eri vastuualuetta, jotka ovat korruptionvastaisen toiminnan, yksiköiden tehokkuuden sekä lainnoudattamisen valvominen.

Valvontaosasto siis valvoo radio-, elokuva- ja televisioalan instituutioiden toimintaa, mutta painottaen korruptionvastaisuutta, yksikköjen tehokkuutta sekä lakien noudattamista. Korruption vastainen toiminta tuntuukin olevan Fanin asialistalla ykkösenä, sillä Kiinan hallinto on viime vuosina alkanut kiinnittää siihen yhä enemmän huomiota. Fanin mukaan korruptio on monimutkainen ongelma, johon ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Korkeatasoisena virkamiehenä hän tietenkin pitää hallituksen antamien suuntaviivojen noudattamista tärkeänä korruption vastaisessa taistelussa, mutta yllättäen hänen mukaansa myös ulkomaisen median valvonta saattaa auttaa asiassa.

Kiinan media murroksessa

Mitä laista, järjestyksestä ja median valvonnasta vastaava mies on sitten mieltä kiinalaisen median murroksesta? Erilaisten julkaisujen, televisio- ja radiokanavien sekä internetinkäyttäjien määrähän on suorastaan räjähtänyt käsiin.

-Nykyisessä hallintomallissa on neljä eri tasoa radio- ja televisioasemille. Teknologian kehityksen myötä monet provinssitason paikalliset televisioasemat ovat voineet alkaa lähettää ohjelmiaan satelliitin kautta, mikä on rikastuttanut ja monipuolistanut Kiinan televisiota. Toisaalta meillä on myös hyvin vahva valtakunnallinen televisio CCTV. Sekä CCTV että paikalliset televisioasemat laajentavat lähetystoimintaansa nopeasti, mikä ei pelkästään vastaa 1,3 miljardin kiinalaisen tarpeisiin, vaan mikä myös auttaa ulkomaalaisia tuntemaan Kiinaa paremmin.

Television muodonmuutos kuvaa hyvin Kiinan median murrosta. Määrä on lisääntynyt huimasti, mikä on tietenkin monessa mielessä monipuolistanut ohjelmatarjontaa. Taustalla kuitenkin hallitsevat edelleen puolueen asettamat säännöt ja sensuuri, mutta tilanne ei ole enää lainkaan niin mustavalkoinen kuin esimerkiksi 60-luvun kommunismin hulluina vuosina. Suurempaa määrää on aina vaikeampi kontrolloida ja ainakin ulkoisesti kiinalaiset televisio-ohjelmat näyttävät hyvinkin paljon länsimaisilta vastineiltaan.

Toisaalta viime viikolla, jo tehtyämme haastattelun, SARFT ilmoitti aikovansa yhdistää kaikki Kiinan radio- ja televisiokanavat saman katon alle vain kolmen vuoden kuluessa. Yhdistämistä perustellaan paremmalla kilpailukyvyllä, sillä jättiyhtiö pystyisi hyödyntämään paremmin uusia teknologioita. On kuitenkin epäselvää, mitä tällainen yllättävä ja viime vuosiin nähden täysin päinvastainen kehitys vaikuttaisi televisio- ja radiokanavien hallinnoimiseen ja valvontaan, saatikka sitten ohjelmatarjontaan. Monet kiinalaiset asiantuntijat epäilevät yhdistymisen taloudellista kannattavuutta, ja nähtäväksi myös jää, suostuvatko melko itsenäisesti toimineet kanavat mukisematta asettumaan uuden keskitetyn hallinnon alle.

Supertyttöjenkin täytyy noudattaa sääntöjä

Yksi uuden ajan supersuosituista ohjelmista on Kiinan Idols eli ohjelma nimeltä Super Girls. Ohjelma on aiheuttanut myös kiistelyä, sillä joidenkin katsojien mielestä siinä esitettiin mauttomuuksia. Nyt Fan kuitenkin sanoo, että ohjelma tuo positiivisella tavalla esiin nuorten kulttuuria.

-Super Girls- niminen tosi-tv-ohjelmaa näytetty monilla paikalliskanavilla Kiinassa. Se on vastannut yleisön tarpeeseen saada vaihtelua television ohjelmatarjontaan, mutta se on näytellyt erityisen merkittävää roolia nuorisokulttuurin esilletuomisessa. Tällaisen ohjelman täytyy kuitenkin toimia tiettyjen sääntöjen puitteissa, ja niiden suhteen SARFT onkin tehnyt useita vaatimuksia.

Viime vuona uutisoitiinkin, että nykyisin kyseinen laulukilpailu ei saa kestää yli kahta kuukautta, ja ohjelmaa voi lähettää iltaisin vasta puoli yhdentoista jälkeen. Juontajien on esiinnyttävä ja puhuttava asiallisesti, ja tuomareilta taas vaaditaan arvovaltaisuutta sekä säädyllisyyden varjelemista – mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan. Tiukat säännöt eivät kuitenkaan tunnu vähentäneen ”Kiinan Idolsin” suosiota.

Järisyttävä elokuva

Fan ei kuitenkaan kerro, kuuluuko Super Girls hänen henkilökohtaisiin suosikkeihinsa. Itse asiassa SARFT-johtaja vastaa hyvinkin diplomaattisesti pitävänsä asemansa takia kaikista televisio-ohjelmista. Elokuvien suhteen Fan ei kuitenkaan ole yhtä pidättyväinen, vaan kertoo pitävänsä hiljattain teattereihin tulleesta After Shock -elokuvasta.

-Viime aikoina Kiinassa on näytetty katastrofielokuvaa nimeltä “After Shock”. Se kertoo eräiden kaksossiskosten sekä heidän biologisen ja adoptioäitinsä tarinan. Tarinan kulkee yli kolmen vuosikymmenen aikana alkaen Tangshanin vuoden 1976 maanjäristyksestä ja päättyen vuoden 2008 Wenchuanin järistykseen. Elokuva täynnä inhimillisyyttä ja tunteita, jotka uskoakseni koskettavat jokaista ja saavat liikuttumaan kyyneliin, olitpa sitten kiinalainen tai ulkomaalainen ilman minkäänlaista tietoa kiinalaisesta kulttuurista. Elokuvaa on vasta alettu esittää, mutta se on jo kerännyt 200 miljoonan yuanin lipputulot ja siitä on tullut hyvin suosittu.

Mitä SARFT:in johtaja sitten suosittelisi ulkomaalaiselle, joka haluaisi tutustua enemmänkin kiinalaiseen kulttuuriin?

-Elokuvaksi valitsen “After Shockin”. Televisio-ohjelmaksi suosittelen “Traveling in China” eli ”Matkalla Kiinassa” CCTV 4:lta. Ohjelma käsittelee kiinalaista kulttuuria, maantiedettä ja ihmisiä. Radiosta valitsisin ohjelman “Voice of China” China Radio Internationalilta.

Fan kuitenkin painottaa haastattelussa, että niin Kiinan radiolla, televisiolla ja elokuvalla on vielä paljon tekemistä päästäkseen kansainvälisille markkinoille. SARFT:in valvontaosaston johtaja on sitä mieltä, että maailman on saatava tietoa Kiinasta, ja Kiinan on puolestaan avauduttava maailmalle median, kuten radion, elokuvan ja television avulla.