Henning Mankell: Kiinalainen

Yhteiskunnallisista dekkareistaan tunnettu Henning Mankell käy uusimmassa kirjassaan käsiksi Kiinaan. Viime vuoden puolella julkaistu Kiinalainen on rikosromaani vain nimeksi. Kirjassa on toki mysteeri ratkaistavana, mutta ruotsalaiskirjailija on sisällyttänyt järkälemäiseen teokseensa paljon muutakin.

Mankell käynnistää dekkarinsa rikoksella, joka kuuluu tyylilajinsa verimpiiin. Pienessä Hesjövallenin kylässä Ruotsin maaseudulla tapahtuu joukkomurha, jossa tapetaan 18 ihmistä. Helsingborgissa asuva tuomari Birgitta Roslin kiinnostuu tapauksesta huomattuaan olevansa sukua murhatuille. Poliisi pitää joukkomurhaa mielipuolen tekona, mutta tapaukseen perehtyessään Roslin huomaa jälkien johtavan toiselle mantereelle ja ajassa taaksepäin.

Mankell kuvaa joukkomurhan paljastumista komeasti ja herättää samalla lukijan mielenkiinnon. Rikos on Mankellille kuitenkin vain ponnahduslauta isompien aiheiden käsittelyyn. Seuraavaksi siirrytään 1800-luvun Kiinaan, josta köyhiä maalaisia viedään pakkotyöhön Yhdysvaltoihin. Kirjan alku saa onnistunutta jatkoa, sillä Mankell kuvaa kiinnostavalla tavalla elämää vanhassa Keskustan valtakunnassa.

Menneisyyden vääryksillä on yhteys ratkaistavana olevaan rikokseen. Kerronnan palatessa takaisin nykypäivään alkavat langat kuitenkin livahdella kirjailijan käsistä. Lukijaa kuljetetaan Ruotsista Kiinaan ja Afrikkaan ja eteen vyörytetään monenlaisia teemoja. Mankell käsittelee uutta nousua elävän Kiinan sisä- ja ulkopolitiikkaa, 1960-luvun vasemmistoradikalismia ja vieläpä keski-iän parisuhdeongelmia. Teemojen kiinnostavuus riippuu tietysti lukijasta, mutta välillä tuntuu, että tarinan kannalta oleellisten juonenkäänteiden eteen on kahlattava kymmeniä sivuja paikallaan junnaavaa pohdiskelua.

Ratkaistavana olevan rikoksen varjolla käsiteltävistä teemoista kiinnostavin koskee Kiinan nykypolitiikkaa. Mankell kuvaa Kiinan aineellista ja henkistä kahtiajakautumista ja maan johdossa käytävää valtataistelua. Mao Zedongin perinnöstä kiinni pitävät yrittävät pistää kampoihin niille, joille kommunismi merkitsee vain julkisivua rahan ja vallan tavoittelulle. Afrikassa useaan otteeseen asunut Mankell esittää myös visionsa siitä, millaisia suunnitelmia Kiinassa on Afrikan varalle laadittu. Asetelma ei ole aivan kaukaa haettu, mutta sen uskottavuus jää lukijan harkittavaksi.

Mankell ei onnistu yhtä hyvin jatkaessaan omien kokemusten purkamista kirjan päähenkilön kautta. Mao nostatti 1960-luvulla Kiinan nuorison kulttuurivallankumoukseen ja kutsu kuultiin myös länsimaissa. Vasemmistoradikalismista aikanaan viehättynyt Mankell antaa paljon tilaa kirjan päähenkilön nuoruuden muisteluille. Birgitta Roslin käy läpi maolaista menneisyyttään, mutta pohdiskelut eivät tunnu oikein johtavan mihinkään. Päähenkilö vatvoo myös parisuhdeongelmiaan, mutta aihe tuo korkeintaan arkirealismia uskottavuuden rajoja muutoin koettelevaan tarinaan.

Kerronnan ajoittaisista puutteista huolimatta Mankell yhdistää faktaa ja fiktiota tavalla, joka houkuttelee lukemaan kirjan loppuun. Paikoin kirjaa lukee Mankellin yhteiskunnallisten pohdintojen vuoksi ja paikoin taas rikostarinan vetämänä. Mikään tyypillinen dekkari Henning Mankellin Kiinalainen ei missään tapauksessa ole.

Henning Mankell: Kiinalainen. Suomentanut Laura Jänisniemi. Otava 2008. 685 sivua. ISBN:9789511229254.