Dou'en tarina, eli "Lunta keskikesällä"

Kiinalaisessa kummitusperinteessä esiintyy paljon huono-onnisia tai muuten traagisia naisia, jotka kuolemansa jälkeen jäävät kummittelemaan ja hakemaan oikeutta kokemiinsa vääryyksiin. Tämä selittynee sillä, että historiallisesti nainen on Kiinassa ollut heikoilla eikä todellisia vaikutusmahdollisuuksia elävässä elämässä juurikaan ole ollut: ainoa mahdollisuus vaatia ja saada oikeutta oli siis tulla hakemaan sitä kuoleman jälkeen.

Näin kävi myös Dou'en tarinassa, jonka on perinteiseen Kun-oopperan muotoon kirjannut Yuan-dynastian aikoihin elänyt, aikansa maineikkaimpiin kirjailijoihin kuulunut Guan Hanqing (1240-1320). Tätä Dou'en kärsimystarinaa esitetään edelleen oopperana, useimmiten nimellä “Lunta keskikesällä”.

Dou'e syntyi köyhään, mutta sivistyneeseen perheeseen. Hänen äitinsä kuoli varhain eikä isä tiennyt, miten selviytyä tyttärensä kasvatuksesta. Isä päätti lähteä suorittamaan keisarillista virkamiestutkintoa, sillä se olisi paras tae perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta. Isä jätti tyttärensä leskirouva Cain huostaan, käytännössä sitoutuen naittamaan tyttärensä Cain pojalle heti kun tämä olisi kasvanut sopivaan ikään. 17-vuotiaana Dou'e sitten avioituikin leskirouva Cain pojan kanssa. Onnea kesti kuitenkin vain pari vuotta, sillä mies kuoli ja jätti nuoreksi Dou'en leskeksi.

Myöhemmin eräs Aasi-Zhangina (Zhang Lü'er) tunnettu mies alkoi vokotella Dou'etä kanssaan naimisiin. Dou'e ei ollut alkuunkaan kiinnostunut miehestäja yritti kaikin keinoin torjua tämän lähentelyjä. Aasi-Zhang ei kuitenkaan luovuttanut noin vähällä, vaan päätti saada Dou'en omakseen keinolla millä hyvänsä. Hän osti myrkkyä, jota aikoi sekoittaa leskirouva Cain keittoon, arvellen ettei Dou'e mitenkään pärjäisi itsekseen. Anopin kuoltua Dou'e varmaan kerjäisi päästä naimisiin Aasi-Zhangin kanssa.

Toisin kuitenkin kävi, sillä myrkkykeitto päätyikin vahingossa Aasi-Zhangin omalle isälle, ja surua ja murhettahan siitä sitten seurasi. Nyt oli Aasi Zhangin mitta täysi: hän päätti kostaa ja syytti Dou'etä isänsä surmaamisesta.

Aasi-Zhang lahjoi tuomarin, joka kiristi Dou'eltä tunnustuksen uhkaamalla leskirouva Cain henkeä. Kuuliaisena tyttärenä Dou'e ei saattanut sallia anoppinsa kärsivän ja tunnusti rikoksen, jota ei ollut tehnyt.

Dou'e tuomittiin kuolemaan. Ennen kuin pyövelin sapeli kohosi Dou'en kaulalle, hänen sallittiin vielä sanoa viimeiset sanansa. Dou'e vakuutti olevansa syytön ja lausui kolme ennustusta, jotka hänen kuoltuaan tulisivat todistamaan hänen syyttömyydestään: ensiksikin häntä teloitettaessa vuotava veri ei koskaan valuisi maahan, vaan jää tahraamaan valkeaa silkkiliinaa. Toinen ennustus lupasi Chouzhoun alueelle kolmen vuoden kuivuuden ja kolmannen ennustuksen mukaan keskikesällä tulee satamaan lunta.

Dou'e heitti henkensä, ja ennustukset toteutuivat yksi toisensa jälkeen. Dou'e jäi kummittelemaan vääryyttä kokeneena kummituksena.

Myöhemmin keisarillisen tutkintonsa suorittanut Dou'en isä saapui virkamiehenä Chouzhoun alueelle tarkastusmatkalle. Dou'en haamu ilmestyi isälle ja paljasti kohtaamansa vääryyden. Isä otti sevittääksen asian ja paljasti syylliset, Aasi-Zhang tuomittiin rikoksestaan ja Dou'en sielu sai vihdoin rauhan.