Kevätjuhla – kiinalaisten “joulu”
- Listen:
Talven tärkein juhla, jossa perhe kokoontuu yhteen nauttimaan herkullisesta ruoasta punaisten koristeiden ympäröiminä. Kuulostaako tutulta?
Kyse ei nyt ole kuitenkaan joulusta vaan kiinalaisesta uudestavuodesta, josta kiinalaiset tosin käyttävät useammin nimeä kevätjuhla. Tänä vuonna kuukalenterin mukainen uusi vuosi alkaa helmikuun 14. päivänä. Hyvästelläkseen kuluneen Härän vuoden ja ottaakseen vastaan Tiikerin vuoden kiinalaiset kerääntyvät läheistensä kanssa juhlimaan sukupolvelta toiselle periytyneiden tapojen mukaisesti.
Mutta mitä kiinalainen uusivuosi merkitsee kiinalaisille ja kuinka tärkeitä vanhat perinteet ovat? Kysyimme asiaa Gao Sixinilta ja Zhu Lidongilta.
- Mielestäni kevätjuhla on kuin länsimainen joulu. Juhlimme samaan tapaan mutta vain eri aikaan, sanoo Zhu Lidong.
Zhu on 32-vuotias ja kotoisin Tianjinista. Tällä hetkellä hän asuu pääkaupungissa Beijingissä, missä hän työskentelee vanhempana ohjelmistosuunnittelijana.
Gao Sixin on samaa mieltä Zhun kanssa.
- Kevätjuhla on samalla lailla tärkeä kuin joulu, hän vahvistaa.
34-vuotias Gao on Suomessa asuva Kiinan kielen opettaja. Alunperin Gao on lähtöisin Qingdaosta, mutta hän on asunut sekä Beijingissä Pohjois-Kiinassa että eteläisessä Guangzhoun kaupungissa.
Mikä kevätjuhlassa viehättää eniten?
- Se, että voi pukeutua uusiin vaatteisiin ja vierailla ihmisten luona. Minusta mukavinta on se, kun kaikki pukeutuvat parhaisimpiinsa ja sanovat toisilleen “voi, olet pukeutunut todella tyylikkäästi ja hiuksesi ovat todella hienosti!”, Gao nauraa ja mainitsee myös hong baon eli rahaa sisältävät punaiset kirjekuoret, joita annetaan lapsille ja naimattomille nuorille.
Zhu puolestaan nauttii uudessavuodessa eniten soittamisesta vanhoille sukulaisilleen ja tietenkin ilotulitteiden räjäyttämisestä.
Perhe on tärkein
Gao aikoo silti juhlia Tiikerin vuoden alkua kiinalaiseen tapaan.
- Luulen, että noudatan kiinalaista perinteitä: valmistan täytettyjä taikinanyyttejä ja koristelen kodin kiinalaisilla uudenvuoden koristeilla.
Zhu puolestaan matkustaa kotikaupunkiinsa Tianjiniin syömään jiaozi eli täytettyjä taikinanyyttejä yhdessä perheensä kanssa.
Gao ja Zhu ovat yhtä mieltä siitä, että tärkeintä on viettää juhla läheisten kanssa.
- Kiinalainen uusivuosi on tärkeä ja perhe on myös tärkeä, joten nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen, selittää Gao.
Gaon ja Zhun tapaan useimmat kiinalaiset haluavat olla kevätjuhlan aikaan perheidensä parissa. Miljoonat kiinalaiset matkustavat juhlan kynnyksellä koteihinsa ja lopputulos on varsin kaoottinen.
Zhulla on edessään lyhyt junamatka Beijingistä läheiseen Tianjiniin, mutta hän tietää kyllä millaista on olla uudenvuoden ruuhkassa.
- Monet kiinalaiset joutuvat työskentelemään kaukana perheistään toteuttaessaan kiinalaista unelmaansa. Kevätjuhlan aikaan he matkustavat sitten koteihinsa. Ja kun tietää olevansa menossa kotiin perheen luo, ei ole väliä, vaikka saisi junaan vain seisomapaikan, Zhu selittää.
Ruoanlaittoa ja siivousta
- Ehkä tässä on eroa miesten ja naisten välillä. Perinteisesti perheen äiti aloittaa valmistelut noin kolme viikkoa ennen uuttavuotta, Gao sanoo.
Kevätjuhlaan valmistaudutaan tekemällä ruokaa, siivoamalla koko talo, ostamalla uusia vaatteita ja kenties käymällä kampaajalla. Kotien ja niiden asukkaiden on oltava puhtaita, kun otetaan vastaan uusi vuosi.
On myös tarpeen ostaa ruokaa varastoon, sillä kiinalaiset kaupat, jotka tavallisesti ovat aina auki, sulkevat ovensa kevätjuhlan alkaessa.
Uudet sävelet uudelle vuodelle
Ruoka, vaatteet, koristeet ja lahjat ystäville ja läheisille – kaikki tämä tietää rahanmenoa. Sen vuoksi useimmat kiinalaiset yritykset antavat kevätjuhlan alla työntekijöilleen ylimääräisen bonuksen palkan lisäksi.
- Luulen, että lähes kaikki yritykset antavat rahaa. Joskus se voi olla paljonkin, mutta toisinaan vain jotain 200-600 juania. Se riippuu yrityksestä, sanoo Gao.
Kiinalaisessa uudessavuodessa ei ole pelkästään kyse rahasta, mutta sillä on kuitenkin tärkeä rooli. Jopa lapset odottavat rahalahjoja.
- Vanhemmat antavat nuorille ja lapsille rahaa. Se tarkoittaa hyvä onnen antamista uudelle vuodelle. Lahjaksi annetaan sellaiset 100-200 juania, Zhu selittää.
Käteinen annetaan punaisessa kirjekuoressa, joka on usein koristeltu alkavan vuoden eläinsymbolilla, eli tänä vuonna tiikerillä. Lapsille punaisen kuoren saaminen on kiinalaisen uudenvuoden kohokohta, aivan kuten joululahjat lapsille maapallon tälle puolella.
- Pienenä olin erittäin iloinen, jos sain lahjaksi yhdenkin juanin. Nykyäänhän yksi juan ei ole mitään. Yleensä annan sukulaislapsilleni 100 juania, mikä on nykyään tavallista, sanoo Gao.
Zhun mukaan punaisiin kirjekuoriin halutaan laittaa uusia seteleitä, sillä ne symboloivat uuden vuoden alkua. Niin yksinkertaista se on.
Ei punaisia alusvaatteita
Käytännössä kaikki kiinalaiset uskovat kuitenkin, että punainen väri tuottaa hyvää onnea, vaurautta ja onnellisuutta.
- Kiinalaiset käyttävät punaista väriä karkottamaan paholaista tai pahoja henkiä. Ja kun ne pysyvät poissa, on onni suosiollinen.
Gaon mukaan hyvän onnen takaamiseksi ei ole tarpeen pitää yllään punaisia vaatteita. Riittää kun koristelee kodin punaisella – esimerkiksi julisteilla, joiden kiinalaiset kirjoitusmerkit merkitsevät onnea, onnellisuutta ja vaurautta.
Silti jotkut kiinalaiset käyttävät jopa punaisia alusvaatteita hyvän onnen takaamiseksi. Gao tuntee tämän tavan, mutta Zhu puolestaan nauraa, ettei ole koskaan kuullutkaan mokomasta.
Uskallatko pestä hiuksesi?
Uudenvuodenpäivänä on todella monia sääntöjä ja tapoja, jotka kertovat mitä pitää tehdä ja varsinkin mitä ei saa tehdä. Monien kiinalaisten mielestä naisten ei pitäisi tuolloin käyttää veistä, lattioita ei pitäisi lakaista eikä hiuksiakaan saisi pestä.
Zhu ei ole kuullut näistä säännöistä, mutta hän tuntee muita kiellettyjä asioita.
- Yksi on se, ettei kevätjuhlan aikana saa leikata hiuksiaan. Toinen on, ettei juhlan aikana saa ostaa kenkiä.
Zhu selittää, että “ostaa kenkiä” voi kiinaksi kuulostaa samalta kuin “erittäin surullinen”. Jos siis ostaa uutenavuotena kenkiä, ostaa itselleen surullisen tulevan vuoden.
- En ole koskaan kuullutkaan tuota kenkätarinaa. Mutta tiedän, ettei hiuksia pitäisi pestä eikä lattioita lakaista kevätjuhlan aikaan. En noudata näitä neuvoja kovin vakavaksti, mutta äiti ottaa ne tosissaan, sanoo Gao
Gao ja Zhu vakuuttavat, etteivät pelkää huuhtelevansa hyvää onnea viemäriin pestessään hiuksiaan uuden vuoden ensimmäisenä päivänä.
Ei uskonnollinen juhla
Kevätjuhlan aikana on omat päivänsä syömiselle ja lepäämiselle, ja jotkut jopa varaavat oman päivänsä runsaasta herkuttelusta koituville vatsavaivoille. Kiinalainen uudenvuoden juhlinta päättyy lyhtyjuhlaan kuukalenterin ensimmäisen kuukauden 15.päivänä.
Gao muistaa lapsuudestaan, miten tärkeä kevätjuhla oli.
- Kun oli pieni, asuimme hyvin pienessä maalaiskylässä. Äitini valmisti joka päivä ruokaa vieraillemme ja sitä kesti lähes koko kaksi viikkoa. Kutsuimme naapureitamme kotiimme eri päivinä ja he vuorostaan kutsuivat meitä vierailulle. Se oli oikeastaan aika uuvuttaa. Mutta noiden kahden viikon syödään kyllä erittäin hyvin.
Monet kevätjuhlaan liittyvät perinteet tulevat taolaisuudesta. Vanhassa Kiinassa maanviljelijöiden elämä riippui jumalten hyvästä tahdosta.
Nykyään jumalilla ei ole yhtä suurta osaa kiinalaisen uudenvuoden vietossa, vaan siitä on länsimaissa vietetyn joulun tapaan tullut maallinen juhla.
- Ehkä voi sanoa, että kevätjuhlasta puolet perustuu uskontoon ja puolet kansanperinteeseen, luonnehtii Gao.
- Mielestäni kyse ei ole uskonnollisesta juhlasta. Me vain nautimme juhlapäivistä ja otamme rennosti, sanoo Zhu.
Gao nyökkää ja jatkaa:
- Tärkeintä kevätjuhlassa on olla perheen parissa ja syödä hyvin.
