Kuuma linja Kiinaan: Kiinan kasvavat kaupungit
On esitetty arvioita, joiden mukaan Kiinan väestöstä yli puolet tulevat asumaan kaupungeissa vuoteen 2015 mennessä. Soitimme Beijingin kirjeenvaihtajallamme Thomas Rippelle ja tiedustelimme miten siellä suhtaudutaan arvioihin. Kiinassa uutisoitiinkin, että Beijingin asukasluku oli vuonna 2009 jo lähes 20 miljoonaa, mikä tarkoittaa sitä, että kehitys on edennyt 10 vuotta nopeammin kuin aluksi arvioitiin.
-Kun puhutaan Beijingin väestöstä, tarkoitetaan koko Beijingin kunnan asukaslukua, joka taas tarkoittaa provinssin kokoista aluetta, joka on paljon suurempi kuin vain kaupunki. Beijing-kaupungin väkiluku on jotakin 14 tai 15 miljoonan paikkeilla.
Thomas arvelee, että tänä vuonna koko kunnan asukkaiden määrä tulee kasvamaan yli 22 miljoonaan. Tähän lukuun sisältyvät myös siirtotyöläisten määrä, jotka eivät ole kirjoilla Beijingissä vaan siellä mistä ovat kotoisin. Beijingin kuntaan rekisteröityjä asukkaita on yli 12 miljoonaa ja loput ovat ”liikkuvia” asukkaita.
-Se miksi tämä tapahtui odotettua nopeammin johtui hyvinkin ripeästä kaupungistumisesta, mikä on tapahtunut koko maassa. Kaksi kaupunkia, joihin kaupungistuminen vaikuttaa kaikkein eniten ovat Beijing ja Shanghai. Ne ovat ne kaksi keskusta, jotka keräävät suurimman osan siirtolaisista.
Koko Kiinan kaupungistuminen on vaikuttanut tietysti yksittäisten kaupunkien väkiluvun kasvamiseen ja Thomaksen mukaan ennen kaikkea Beijingin ja Shanghain lukemiin. Kaupungit houkuttelevat siirtotyöläisiä, sillä kaupungeissa on työpaikkoja ja mahdollisuuksia, mitä vähemmän kehittyneimmillä kaupungeilla ei ole tarjota.
Yhteiskunnalliset käytännönpulmat
-Kaupungin infrastruktuuri on tietysti kovan paineen alla moni tavoin. Esimerkiksi koulutus, tällä hetkellä kaupunki ei ehdi rakentamaan kouluja riittävän nopeasti, sillä siirtolaiset tulevat usein kaupunkiin perheittensä kanssa. Tämä asia eroaakin menneisyydestä, jolloin siirtolaiset olivat vain nuoria miehiä, ja sen jälkeen nuoria miehiä sekä naisia ja nykyisin tulevat lapsiperheet.Ongelmalliseksi tilanne muuttuu, kun siirtolaisten lapset varttuvat Beijingissä, mutta eivät ole virallisia beijingiläisiä, joten heillä ei myöskään ole oikeutta kunnallisiin kouluihin Beijingissä. Joten hallitus koettaakin ratkaista ongelmaa laajentamalla koulutusjärjestelmää.
Sama ongelma ilmenee myös terveydenhuollossa. Näyttämällä korttia, joka osoittaa ihmisen olevan rekisteröity Beijingiin, hän pääsee nopeammin lääkäriin. Paineita kohdistuu tietysti myös liikenteeseen.
-Maaseudulta tulevat siirtotyöläiset ovat usein kovin köyhiä, joten he asuvat kaupungin laitamilla, mutta useimmat heistä työskentelevät kaupungin keskustan tuntumassa, koska se kehittyy nopeammin. Joten yleiset linja-autot ja metrot ovat täynnä.
Ongelmat vaativat ratkaisuja
Ilmaan on heitelty erilaisia ratkaisuja kasvavan väestön aiheuttamiin ongelmiin. Ratkaisu joka ei ole edes beijingiläisten mielestä hyvä, on rajoittaa siirtotyöläisten pääsyä kaupunkiin.
-Kiinan pitää toimia pitkällä aikavälillä, ja onkin ollut puhetta, että kehitystä pyritään siirtämään Beijingistä ja Shanghaista toisiin kaupunkeihin. Mielestäni myös pitkäntähtäimen suunnitelma on rohkaista ihmisiä asumaan toisissa kaupungeissa.

Kiinassa on tehty kyselytutkimuksia, joiden tulosten perusteella suurkaupunkien asukkaat ovat onnettomia. Kyselytulosten mukaan asuinolosuhteet vaikuttavat heidän mielialaan. Myös asuntojen kohonneet hinnat ovat saaneet ihmiset harkitsemaan asumista muissa kaupungeissa. Beijign ja Shanghai ovat olleet nuorien ensisijaisia muuttokohteita, mutta tilanne saattaa muuttua.
-Kaupunkiin muuttavien ihmisten määrää ei oikein voi rajoittaa, joten asian kanssa pitää vain koettaa tulle toimeen. Joten on tärkeää kehittää infrastruktuuria, koettaa rakentaa kouluja ja sairaaloita mahdollisimman nopeasti, mutta pitää huoli, että paikkojen henkilökunta on hyvin koulutettua.


