Kuuma linja Kiinaan: Luonnonkatastrofit Kiinassa
Olemme saaneet lukea uutisista useista luonnonilmiöistä, jotka ovat aiheuttaneet suurta tuho tiheään asutuilla alueilla. Suomessa nämä luonnonilmiöt ovat suhteellisen harvinaisia eivätkä tietenkään harvaan asutussa maassa aiheuta niin suurta kaaosta tai tuhoa.
Kiinassa on ollut viime aikoina kuivuutta, tulvia ja maanjäristyksiä. Soitimme Thomas Rippelle, kirjeenvaihtajallamme Beijingiin, ja kysyimme häneltä onko Kiina todellakin luonnonkatastrofien luvattua maata, kuten usein sanotaan.
-Minusta täällä ei ole sen enempää luonnonkatastrofeja kuin muuallakaan, maan suuren koon huomioon ottaen. Kun katastrofi iskee johonkin osaan maata, se koskettaa monia Kiinan suuren väestön vuoksi.
Kiinan maantieteellisesti suuren koon vuoksi Kiinassa sattuu ja tapahtuu, joten Thomas arvelee maineen luonnonkatastrofien kotina johtuvan tästä. Kiina on pinta-alaltaan maailman neljänneksi suurin valtio ja siellä on paljon ihmisiä. Kun jossakin päin Kiinaa tapahtuu katastrofi, niin se koskettaa useita ihmisiä.
Katastrofeja laidasta laitaan
Thomas luettelee liudan erilaisia katastrofeja, joita Kiinassa on kohdattu viimeisen vuoden sisään.
-Täällä on kaikenlaisia luonnonilmiöitä ja katastrofeja! Minusta kummallisinta on, että maassa on kuivuutta ja toisella alueelle kärsitään samaan aikaan kuivuudesta. Mutta tämä on osoitus valtion suuresta koosta.
Kiinassa kärsittiinkin pahimmasta kuivuudesta sataan vuoteen. Vakava kuivuus vaivasi Lounais-Kiinaa, kunnes vasta huhtikuun lopulla alueelle saapui kauan kaivattua sadetta. Hallitus pyrki ratkaisemaan ongelman tekemällä keinotekoista sadetta. Sateen luominen ei kuitenkaan tuottanut tulosta, sillä alkuolosuhteet pilvissä sateen aikaansaamiseksi olivat huonot. Sateen lisäksi Kiinan taivaalta tulee myös hiekkaa, kertoo Thomas.
-Hiekkamyrskyt puhaltavat Beijingiin asti ja ne vaivasivat meitä muutaman päivän ajan tänä keväänä. Niitä esiintyy jossain määrin vuosittain, mutta nyt koko taivas värjäytyi ruskeankeltaiseksi hiekasta, joka tuli lännessä sijaitsevilta aavikoilta.Vuotuiset hiekkamyrskyt saavuttivat Beijingin tänä vuonna maaliskuun lopussa. Kuivasta Xinjiangin maakunnasta puhaltanut tuuli toi mukanaan hiekaa ja ilmanlaatu heikkeni vaarallisen heikoksi Beijingissä.
Kansa odottaa hallituksen reagointia
Myös katastrofeihin reagointi on Thomaksen mukaan kehittynyt. Thomas kokee, että Sichuanin maanjäristys oli ikään kuin vedenjakaja. Silloin Kiinan moderni toimintakyky kehittyi ja valtio alkoi oppia asioista.
-Yleisesti ottaen Kiinan infrastruktuuri on parantunut siitä mitä se oli muutama vuosi takaperin ja se myös paranee koko ajan. Esimerkiksi teiden kunto on kohentunut, joten ihmisten luo on helpompi päästä. Myös avustusjoukkojen koulutus on parantunut ja he ovat paremmin varustettuja.
Kiinan infrastruktuuri kaiken kaikkiaan mahdollistaa nopeamman reagoinnin, sillä apu pääsee nopeammin perille ja avustusjoukkojen koulutus on parantunut. Kiinassa kansainvälisten avustusjärjestöjen näkyvyys on vähäistä, eikä siellä oikeastaan Thomaksen mukaan olekaan näitä järjestöjä.
-Yksi asia erityisesti on minusta kiinnostava. Kaikkialla Kiinassa odotetaan aina valtion reaktiota asiaan. Kaikki ajattelevat välittömästi, että ”mitä hallitus tekee korjatakseen ongelman?”
Kaikkialla Kiinassa odotetaan aina valtion reaktiota asiaan. Kaikki ajattelevat välittömästi, että ”mitä hallitus tekee korjatakseen ongelman?”
- Thomas Rippe
Kiinassa avustustoimia johtaa valtio, kertoo Thomas. Hänen mukaansa Kiina suhtautuu nihkeästi muualta tulevaan apuun, sillä ulkomaisia avustusjärjestöjä ei haluta paikalle. Näin kävi esimerkiksi viimeisimmässä maanjäristyksessä alueella, jossa suurin osa väestöstä oli etniseltä taustaltaan tiibetiläisiä.
Ennakoinnin ja varautumisen tärkeys tiedostettu
Kiina on panostanut myös ennakointiin ja se pyrkii varautumaan sellaisiin luonnonilmiöihin joihin on mahdollista varautua. Kiina pyrkii kasvattamaan vesivarantojaan kuivuuden varalta ja kehittämään rakennustekniikoita, joilla taloista saadaan kestävämpiä.
-Valmiuiden suhteen Kiina on vielä jäljessä kehittyneistä maista, mutta täällä ollaan jo tietoisia asioista. Kiina on ymmärtänyt, että asioihin voi varautua ennakkoon.
Kiinassa on nyt ymmärretty, että heidän pitää olla ”valmiudessa” näiden luonnonilmiöiden varalta. Thomas uskookin, että tietoisuus ja valmius tulee kasvamaan Kiinassa seuraavien vuosien aikana.


