Kiinan kansallismuseo – tiivis paketti historiaa
Beijingin keskustassa Tiananmenin aukion itäpuolella sijaitse Kiinan kansallismuseo. Museoon pääsee helposti metrolla.
Museo on syntynyt Kiinan historian kansallismuseon ja Kiinan vallankumousmuseon pohjalta. Nämä kaksi museota yhdistävä rakennus avattiin yleisölle Kiinan kansantasavallan 10-vuotisjuhlan kunniaksi lokakuussa 1959. Vuonna 2003 rakennus vihittiin Kiinan kansallismuseoksi
Näyttävää vaaleaa museorakennusta remontoidaan vuoteen 2010 asti. Tarkoituksena on laajentaa 65 000 neliömetrin tilaa peräti 150 000 neliömetriin. Laajennuksen valmistumiseen asti vierailijoilla on mahdollisuus tutustua museon kokoelmiin pienemmässä mittakaavassa. Ainakin vielä viime vuoden lopulla kansallisaarteita esittelevä näyttely, vahamuseo sekä ykköskerroksen vaihtuvia näyttelyitä esittelevä iso sali olivat avoinna.
Museoon tullaan valtavan pylväsrivin läpi. Lipputoimisto on pihaan saavuttaessa vasemmalla puolella erillisessä rakennuksessa. Kaikkiin kolmeen näyttelyyn pääsee 30 juanin eli noin kolmen euron lipulla. Keskellä pihaa on koppi, johon laukut annetaan tarkastettavaksi tai säilytykseen. Säilytys maksaa yhden juanin.
Museon isossa näyttelysalissa oli marraskuisen Kiina-Afrikka-huippukokouksen kunniaksi esillä afrikkalaista taidetta. Näyttely oli laadukas, tosin tuntui oudolta ihailla afrikkalaisia öljyvärimaalauksia ja naamioita kun tarkoitus oli imeä vaikutelmia Kiinan ikiaikaisesta kulttuurista.

Itäsiiven kakkoskerroksen vahamuseossa poseeraavat Kiinan merkkihenkilöt. Ensimmäinen avaruudessa käynyt kiinalainen, taikonautti Yang Liwei toivottaa heti sisääntuloaulassa vieraat tervetulleeksi. Peremmällä museossa ovat Kungfutse, Mao, Deng Xiaoping, terrakotta-armeijan rakennuttanut keisari Qin Shihuang sekä lukuisat muut Kiinan historian kuuluisuudet. Myös koripallotähti Yao Ming oli saanut näköispatsaansa vahamuseoon, ja löytyipä seasta länsimaalaisiakin julkimoita kuten Marilyn Monroe, tosin melko kuluneen näköisenä versiona. Useimmat hahmot olivat kuitenkin taidokkaasti tehtyjä. Ainoastaan tunnistamisessa oli välillä ongelmia, sillä
kaikki opastaulut ovat kiinaksi. Aulassa oli sähköinen opasnäyttö, mutta siitä ei useiden yritysten jälkeenkään irronnut muuta kuin esittely Yang Liweistä. Kansallismuseon laajennussuunnitelma pitää sisällään myös modernin teknologian hyödyntämistä, joten remontin jälkeen vahanuketkin luultavasti esitellään useammalla kielellä. Ainakin siihen asti hyvä yleissivistys on kuitenkin ehdoton valtti vahamuseossa, mikäli onnistuu pääsemään sisään remontin aikana.Museon ala-aulassa on myymälä, josta voi ostaa tuliaisiksi pieniä koriste-esineitä tai vaikka keisari-aiheiset pelikortit.
Museon kolmen näyttelyn kiertämiseen riittää hyvin pari tuntia. Museon pihalla liikkuu paljon opiskelijoita, jotka houkuttelevat turisteja museon sivurakennuksissa oleviin näyttelyihin. Näyttelyesittelyt tietenkin päättyvät yrityksiin myydä matkailijalle kalligrafiatyö jos toinenkin. Jos siis et osaa keltäytyä kaupoista, älä mene ollenkaan opiskelijanäyttelyjä katsomaan.
Olympialaiskuume näkyi myös kansallismuseossa. Museon julkisivua koristaa laskuri, josta näkee montako päivää ensi vuoden olympialaisiin on jäljellä.
Kansallismuseoon on helppo piipahtaa sen keskeisen sijainnin vuoksi. Laajennustöiden jälkeen museossa on ihan pakkokin käydä, onhan siitä tarkoitus valmistua maailman suurin museo.
Artikkeli julkaistu alunperin 30.3.2007.


