Hohhot on Kiinan pohjoisosassa sijaitsevan Sisä-Mongolian autonomisen alueen pääkaupunki, ja se toimii laajan provinssin hallinnollisena, taloudellisena sekä kulttuurisena keskuksena. Mandariinikiinaksi kaupungin nimi on Hūhéhàotè tai Hū Shì. Hohhot tarkoittaa itse asiassa “sinistä kaupunkia” mutta sitä kutsutaan usein virheellisesti vihreäksi sitä ympäröivien ruohoarojen takia.
Hohhotia reunustaa pohjoisessa Daqing-vuoret ja Hetaon ylätasanko taas etelässä. Kaupungin läntisiä portteja kolkuttelee Gobin autiomaa, joka on yksi harvoista aavikoista, joissa voi nähdä lunta hiekkadyynien huipulla. Itse Hohhotin kaupunki kuitenkin kuhisee väriä, kulttuuria ja elämää, sillä se on jopa 36 eri etnisen ryhmän kuten mongolien, heng-, hui-, man- ja erwenk -kansojen koti.
Hohhotilla on myös oma merkityksensä buddhalaisessa historiassa, sillä juuri siellä suuri mongolialainen sotapäällikkö Altan khan muodosti vahvan yhteyden mongolialaisten ja Tiibetin buddhalaisten välille. Tämä tapahtui kun Altan Khan kutsui kolmannen “suurlaman” Sonam Gyatson levittämään buddhalaisuutta valtakuntaansa. Tuona aikana suurlamasta alettiin myös käyttää nimitystä dalai.
Hohhot toimii myös tukikohtana monille matkailijoille, jotka suuntaavat vaellusretkille tai ratsastamaan Sisä-Mongolian loputtomille ruohoaroille esimerkiksi Gegentalan, Huitengxilen ja Xilamurenin alueille.
Hohhotista pääsee helposti vaelluksille ympäröiville ruohoaroille. (Lähde: Radio86)
Kaupunki on suosittu matkakohde erityisesti kesäaikaan, jolloin sää on yleensä suhteellisen kuiva ja viileä. Lämpötilat ovat silloin siinä 16-27 asteen välillä. Hohhotin lyhyen kesän aikana saadaan myös sateita, mutta mitä lännemmäksi mennään, sitä kuivemmaksi ilmasto käy.
Hohhotin syksy saapuu nopeasti mukanaan kylmää ilmaa ja halloja. Talvi onkin sitten pitkä ja kylmä, jopa Suomen mittapuulla, sillä lämpötilat putoavat helposti 40 pakkasasteeseen. Kevät on puolestaan hyvin tuulista mutta jo lämpimämpää aikaa. Tuulenpitävä takki kannattaa siis pakata mukaan huolimatta siitä, milloin aikoo kaupungissa vierailla.
Lammasta paahdettuna... (Lähde: Radio86)
Kaupungin nopean modernisoitumisen vuoksi paljon Hohhotin historiasta on tuhoutunut viime vuosien aikana. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyttä, ja kaupungissa on muutamia mielenkiintoisia historiallisia monumentteja jäljellä kuten Suuri moskeija kaupungin eteläosassa. Moskeijan arkkitehtuurin sanotaan olevan sekoitus kiinalaista ja arabialaista rakennusperinnettä, mikä kuvaakin hyvin Hohhotin monikulttuurista yhteiskuntaa. Kaupungista löytyy myös Dazhaon temppeli, joka tunnetaan myös ”Hopeabuddhan temppelinä” siellä olevan kolmannelle dalai-lamalle omistetun patsaan vuoksi.
Myöskään ostosmahdollisuuksia etsivät eivät tule pettymään. Varsinkin paikallisista erikoisuuksista kiinnostuneiden kannattaa suunnata Xincheng kadulle, josta löytyy kuuluisa “kansojen markkinat”. Markkinoilta voi löytää kaikkea mahdollista mongolialaisesta hopeasta, matoista, kashmir-villasta ja kamelinkarvatuotteista perinteisiin veitsiin ja koristeellisiin peuran sarviin.
Herkulliseen mongolialaiseen hotpotiin voi laittaa melkein mitä vain. (Lähde: Radio86)
Ja jos energiavaje yllättää kesken shoppailun, tilanteen saa helposti korjattua täyttävällä ja höyryävällä
shuan yangroulla eli mongolialaisella hotpotilla. Perinteinen mongolialainen hotpot sai alkunsa pohjoisten paimentolaisheimojen keskuudessa, ja kyseistä kuumaa pataa kutsutaan myös kiinalaisen hotpotin isäksi. Ensiksi hotpotista valmistetaan tietenkin hyvin maustettu keittoliemi, jonka kiehuessa siihen laitetaan esimerkiksi vihanneksia sekä lammasta tai naudanlihaa pieniä, ohuina paloina. Sen lisäksi liemeen voi pistää oikeastaan mitä tahansa oman maun mukaan. Kun liha on valmis, se vielä dipataan kastikkeeseen, joka on yleensä maustettu kevätsipulilla ja korianterilla. Usein jokaisella syöjällä on oma hotpot-patansa, johon voi sitten laittaa niitä aineksia joita itse haluaa.
Monet matkailijat haluavat ratsastamaan Sisä-Mongolian aroille. (Lähde: Radio86)
Vaikka ei olisi tilaisuutta käydä Hohhotissa tai ylipäätään Sisä-Mongoliassa, mongolialaisesta hotpotista pääse kuitenkin nauttimaan muuallakin Kiinassa. Ainakin suurimmista kaupungeista löytyy usein ravintolaketju nimeltä “Pieni lammas” (Xiao ba yang 小肥羊), joka on helppo tunnistaa sen suloisesta, vihreästä logosta. Pieni lammas tarjoilee mongolialaisia lammasruokia ja tietenkin myös hotpotia. Kuten arvata saattaa, lammasruoka on mongolialaisen keittiön perusta, ja kyseistä eläintä saa niin paistettuna, keitettynä kuin paahdettunakin. Täyttävä ja konstailematon mongolialainen ruoka onkin juuri sitä, mitä tarvitsee vaellettuaan tämän lumoavan kauniin maakunnan vehreillä ruohoaroilla Siperian kylmien tuulten puhaltaessa.
