"Avaruustutkimus on koko ihmiskunnan asia"

Kiinan toinen miehitetty avaruusalus Shenzhou 6 laskeutui Sisä-Mongoliaan 17.10 ja sen onnistuneesta matkasta raportoitiin medioissa ympäri maailmaa. Viisi päivää avaruudessa kiertäneet taikonautit Fei Junlong ja Nie Haisheng olivat molemmat hyvässä kunnossa. He ehtivät kiertää maapallon 76 kertaa.

Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento toteutui 2003. Silloin Kiina koulutti 14 avaruuslentäjää, joista 21-tuntiselle lennolle valittiin Yang Liwei. Toisella lennolla olleet taikonautit Fei ja Nie olivat myös alkuperäisten 14 koulutetun joukosta.

Avaruuslennot ovat osa Kiinan kunnianhimoista avaruusohjelmaa, joka tähtää miehitettyyn kuulentoon, Mars-lentoon ja oman miehitetyn avaruusaseman perustamiseen Maan kiertoradalle. Kiina suunnittelee suorittavansa seuraavan miehitetyn avaruuslennon vuonna 2007, ja silloin vuorossa olisi avaruuskävely.

Kiinalla ja Euroopalla avaruusyhteistyötä

Euroopan johtava avaruusteknologian tutkimuskeskus CNES on yhteistyössä Kiinan kanssa. Vuonna 1997 Ranskan ja Kiinan hallitukset allekirjoittivat avaruusyhteistyötä koskevan sopimuksen Beijingissä. Sen jälkeen yhteistyökumppanit ovat kokoontuneet vuosittain tieteellisten seminaarien merkeissä.

CNES:n puheenjohtaja Yannick D'escatha on yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista miehistä, kun on kyse avaruuteen liittyvistä projekteista. Hänen mielestään avaruus on kiinalaisten ja eurooppalaisten yhteinen mielenkiinnon kohde.

– On tärkeää, että ymmärrämme sen maailmankaikkeuden olemusta, missä elämme, mutta myös elämän syntyä, aurinkokuntamme toimintaa ja tietysti myös vaikkapa Marsin kaltaisten planeettojen syntyä ja kuolemaa. Saamme myös jatkuvasti lisää tietoa omasta planeetastamme ja sen käyttäytymisestä. Maa on monimutkainen kokonaisuus, ja meidän on ymmärrettävä sitä perinpohjin voidaksemme paremmin suojella sitä. Teemme suunnattomasti töitä sen eteen, että voisimme estää luonnononnettomuuksia, tulvia ja maanjäristyksiä, ja myös epidemioita ja niiden leviämistä - mikä on erityisen ajankohtainen asia nykyisin. Kaikista näissä asioissa saamme paljon tietoa avaruustutkimuksen kautta. Se auttaa meitä suojelemaan planeettaamme ja ihmiskuntaa.

CNSE:n puheenjohtaja oli Shenzhou 6:n onnistuneessa lennossa eniten yllättynyt siitä, millä vauhdilla Kiina on edennyt avaruusohjelmansa kanssa. D'escatha iloitsi Kiinan puolesta ja totesi, että Kiinalla on nyt kaikki edellytykset avaruuden valloittamiseen.

-Meille on tämän laukaisun myötä selvää, että Kiina hallitsee kaiken avaruusohjelman edellyttämän teknologisen ja tieteellisen osaamisen; laukaisualustat, satelliitit, avaruusasemat, satelliittien valvontakeskukset, ja yhteydenpidon edellyttämien tukiasemien ylläpidon. D'escatha lisäsi vielä, että vaikka avaruuden valloittaminen on haasteellista, niin vaikeampaa on hallita miehitettyjä avaruuslentoja.

Yannick D'escatha ei näe kiinalaisia avaruudessa uhkana, vaan painottaa eri valtioiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Onhan avaruustutkimus koko ihmiskunnan yhteinen asia. D'escatha uskoo myös Ranskan ja Kiinan avaruusyhteistyön olevan hedelmällistä, sillä avaruustutkimukseen paljon panostanut Ranska työskentelee mielellään suurvaltojen kanssa.

Kiina on Yhdysvaltojen ja entisen Neuvostoliiton jälkeen kolmas, joka on lähettänyt miehitetyn aluksen avaruuteen. CNSE:n puheenjohtaja Yannic D'escatha ei näe suuria eroja näiden maiden teknologioiden välillä.

– Jokainen maa on itse kehittänyt omaa teknologiaansa, mutta nähdäkseni ne kaikki ovat aika samalla tasolla. Kaikki nämä maat ovat yhtä lailla maailman huippuja. Haluan vielä kerran onnitella Kiinaa sen suurenmoisesta saavutuksesta!