Opiskeluyhteistyöllä tuntumaa Kiinan talouteen

London School of Economics and Political Science on kuuluisa talous- ja yhteiskuntatieteisiin keskittynyt brittiläinen kauppakorkeakoulu. Vuonna 1895 perustettu opinahjo aloitti viitisen vuotta sitten yhteistyön kiinalaisen Peking Universityn eli Pekingin yliopiston kanssa. Tapasimme Lontoon kauppakorkeakoulun akateemisesta kumppanuudesta vastaavan apulaisjohtajan, tohtori Gabi Lombardon sekä kauppakorkeakoulun taloustieteiden laitoksen johtajan ja professorin Danny Quahin lokakuisessa Lontoossa. Yhteishankkeet Lontoon ja Beijingin välillä ovat kasvattaneet suosiotaan vuosi vuodelta Kiinan ottaessa isompaa roolia maailman näyttämöllä.

Gabi Lombardo toimii projektinjohtajana Lontoon kauppakorkeakoulun ja Pekingin yliopiston välisessä kesäkouluhankkeessa. Hän kertoo, että yhteistyö käynnistyi vuoden 2002-2003 vaihteessa luennoitsijavaihdolla. Luennoista hanke eteni kesäkoulun suunnitteluun, ja ensimmäinen yliopistojen välinen LSE-PKU Summer Schoolin kurssi järjestettiin vuonna 2003.

- Tällä hetkellä kesäkoulun ohjelmassa on kuusi kurssia, jotka vaihtelevat johtamisesta taloustieteisiin, kirjanpitoon, kansainvälisiin suhteisiin ja lakiin. Opettajia on molemmista yliopistoista, osa Pekingin yliopistosta ja osa Lontoon kauppakorkeakoulusta. Opiskelijoita on eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna meillä on ollut ainakin 35 eri kansallisuutta edustettuna. Kurssit ovat hyvin intensiivisiä, reilun kahden viikon kurssiin kuuluu 48 tuntia luentoja sekä 12 tuntia muuta opetusta sekä päättökoe. Opiskelijamme ovat keskimäärin 23-vuotiaita, ja osa heistä on vasta aloittanut yliopisto-opinnot kun taas osa on jo työelämässä olevia valmiita ammattilaisia.

Opiskelijoiden ei tarvitse olla Lontoon kauppakorkeakoulun oppilaita, vaan mihin tahansa yliopistoon hyväksytyt voivat hakea kesäkouluun. Gabi Lombardo korostaa, että työelämässä olevien opiskelijoiden osuus on kasvussa. Ihmiset haluavat ymmärtää paremmin Kiinan kehitystä ja talouskasvua.

Varsinaisia vaihto-opiskelijoita ei projektissa ole, sillä kiinnostuneet opiskelijat ja myös opettajat hakeutuvat suoraan kesäkouluun. Kurssit pidetään Beijingissä, mutta opintosuoritukset luokitellaan QAA-laatustandardien mukaisesti.

Ensimmäisenä vuonna kesäkoulun kolmella kurssilla oli 90 opiskelijaa. Seuraavana vuonna luku nousi sataan, ja tänä vuonna opiskelijoita on ollut jo 190. Gabi Lombardo on tyytyväinen siihen, miten tieto kesäkoulusta on levinnyt opiskelijoiden kautta.

- Meillä ei ole ollut paljoakaan mainoksia sanomalehdissä eikä muuallakaan, vaan ihmiset ovat kuulleet positiivisia asioita kesäkoulustamme entisiltä opiskelijoiltamme. Noin 85 prosenttia hakijoistamme kertoo kuulleensa koulutuksesta ystäviltään. Mielestäni se on parasta mahdollista julkisuutta.

Kaksoistutkinto avaa useampia ovia

Lontoon kauppakorkeakoulu tarjoaa myös mahdollisuuden kaksoistutkintoon. Vaihtoehtoina ovat kansainväliset suhteet Pekingin yliopiston kanssa tai median ja viestinnän tutkinto Fudanin yliopiston kanssa. Jatko-opintoihin verrattavassa ohjelmassa opiskelija hakee samanaikaisesti kahteen oppilaitokseen, ja oppilaitokset valitsevat yhdessä opiskelijat. Opiskelija viettää vuoden Kiinassa ja vuoden Lontoossa. Opiskelu tapahtuu englanniksi tai englanniksi ja kiinaksi, kursseista riippuen. Opiskelijat saavat lopuksi arvosanat kahdesta maailman huippuyliopistosta, ja se erottuu opiskelijoiden eduksi esimerkiksi työmarkinoilla.

- Ihanteellisesta akateemisesta kumppanuudesta puhuttaessa muutama tärkeä yhteistyötaho riittää. Emme allekirjoita satoja yhteistyösopimuksia eikä meillä ole monia vaihto-ohjelmia. Se, mitä me haluamme, on että onnistumme rakentamaan sellaisten laitosten verkoston, joilla on ohjelmia ja yhteisiä tutkimushankkeita, joita Lontoon kauppakorkeakoulu ei yksinään voi tarjota näille uusille maailmankansalaisille, Gabi Lombardo toteaa ja huomauttaa, että yhteishankkeet ovat myös tapa akateemikoille tutustua toisiinsa ja keskustella tutkimushankkeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan koulutuksen suunnittelun ohella.

Yksi kesäkouluhankkeeseen houkutellut tekijä oli epäilemättä Kiinan kasvava merkitys maailmantaloudessa. Lontoon kauppakorkeakoulun taloustieteiden laitoksen johtaja ja professori Danny Quah kertoo, että Beijingissä kesäkoulun opiskelijat saavat hyvän kosketuksen Kiinan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hän pohtii, että Kiinan kokoisen maan markkinoiden avautuminen muulle maailmalle on ennennäkemätöntä, ja on tärkeää että opiskelijat oppivat tuntemaan maan kulttuuria ja taloutta paremmin.

Gabi Lombardo ja Danny Quah uskovat, että Kiina-kiinnostuksen lisäksi kesäkoulun opiskelijoita yhdistää se, että he haluavat pystyä työskentelemään missä maailmankolkassa tahansa. Monikansallisuus näkyy opiskelijoissa myös konkreettisesti, sillä useilla hakijoilla on taustallaan neljää tai viittäkin eri kansalaisuutta. Danny Quah toteaakin, että kesäkoulu täydentää Lontoon kauppakorkeakoulussa vallitsevaa globaali kansalaisuus -aatetta. Tarkoituksena ei suinkaan ole hävittää kulttuurieroja vaan arvostaa niitä, tutustua toiseen kulttuuriin ja oppia siitä.

Maailman toiseksi suurin talous on edelleen kehitysmaa

Professori Danny Quah miettii, että opiskelijat ovat osa Kiinan kasvavaa taloutta. He näkevät edessään avautuvat mahdollisuudet ja haluavat oppia hyödyntämään niitä. Aika on mitä parhain, kun koko maailma seuraa kiinnostuneena Kiinan nykytilannetta.

Talouskasvun hedelmät jakaantuvat epätasaisesti, ja siinä piilee riski poliittiisten levottomuuksien syntymisestä.

- Danny Quah

Talouskasvu on keskittynyt pääasiassa itärannikolle Kiinan keski- ja länsiosien kehittyessä hitaammin. Voidaanko Kiinan kokoisen talouden kohdalla puhua edelleen kehitysmaasta?

- Ostovoimapariteetilla mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous, mutta asiaan vaikuttaa myös Kiinan valtava väestömäärä. Henkilöä kohden laskettuna kiinalaisten tulot ovat edelleen alhaiset, ja mielestäni se on paras tapa lähestyä kehitysmaan määritelmää. Siinä suhteessa Kiina siis edelleen täyttää kehitysmaan kriteerit, Danny Quah perustelee. Hän hämmästelee Kiinan pitkään nopeana jatkunutta talouskasvua ja huomauttaa, että mahdollisia ongelmia talouskasvuun liittyen on useita. Rahoitusmarkkinoiden vääristymisen lisäksi Quah listaa esimerkkeinä ympäristönsuojelun ja kasvavan eriarvoisuuden.

- Talouskasvun hedelmät jakaantuvat epätasaisesti, ja siinä piilee riski poliittiisten levottomuuksien syntymisestä. Toisaalta moni kiinalainen on noussut köyhyydestä keskiluokkaan talouskasvun ansiosta, ja kasvu tarjoaa jatkuvasti myös uusia uramahdollisuuksia. Kiinan tilannetta kannattaakin arvioida optimistisessa hengessä, vaikka kaikki on mahdollista. Danny Quah muistuttaa, että historiasta löytyy esimerkkejä talouden yllättävistä käänteistä, esimerkiksi Yhdysvaltojen suuren laman aikaan 20-30-lukujen vaihteessa talous romahti yllättäen 30 prosentilla ja työttömyysluvut moninkertaistuivat hetkessä.

Voiko muu maailma, esimerkiksi Yhdysvallat puuttua millään tavalla Kiinan talouteen?

- Kiinalla on runsaat ulkomaiset valuuttavarannot ja maan tuottavuus voi kasvaa edelleen, Danny Quah toteaa. - Maassa on monia osa-alueita, joihin talouskasvu ei vielä ole yltänyt. Tiede ja teknologia kehittyvät edelleen, ja maa on siirtymässä keksintöjen ja innovaation vauhdittamaan kasvumalliin.
Danny Quah tähdentää kuitenkin, että Yhdysvallat on suuri kauppakumppani Kiinalle ja muille maille. Jos Yhdysvallat lisää protektonismia, sillä voi olla pahat seuraukset maailman kauppajärjestelmälle. Uhat pitää kuitenkin Quahin mukaan säilyttää kontekstissaan. Jos Yhdysvallat uhkaa kauppakumppaneitaan kostolla kun nämä eivät revalvoi valuuttansa, jokainen tapaus pitää käsitellä ja tutkia erikseen.

Maailmantaloudessa on meneillään vahva vuorovaikutusvaihe. Mailla on omat roolinsa, ja kaikkien on tehtävä yhteistyötä ja pelattava sääntöjen mukaan. Danny Quah lisää, että Kiina käy vilkasta kauppaa monen Aasian maan kanssa, ja koko Aasia kasvaa voimakkaasti. Se vähentää Yhdysvaltain mahdollista uhkaa Kiinalle. Jos Yhdysvallat päättäisi sulkeutua muulta maailmalta, se huomattaisiin kyllä. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole koko maailma, Quah tiivistää.

Keskiansiot nousevat kaikilla

Miten Kiinan kasvu heijastuu tavallisten ihmisten elämään? Lontoon kauppakorkeakoulun professori Danny Quah vertaa talouskasvua vuoroveteen.

- Ajattelen sen niin, että ihmiset ovat kuin laivoja satamassa, ja talouskasvun tullessa eli vuoroveden noustessa kaikki laivat nousevat. Jotkut laivat nousevat hetkeksi toisia korkeammalle, eli jotkut rikastuvat enemmän kuin toiset. Keskiansiot nousevat silti kaikilla.

Kiinan talous on kasvanut noin 10 prosentin luokkaa jo useamman vuoden. Hallitus on koittanut hillitä kasvua, mutta tuloksetta. Vuonna 2006 maan talous kasvoi 11,1 prosentilla, ja tämän vuoden tammi-kesäkuussa kasvu oli peräti 11,5 prosenttia. Kukoistava talous näkyy jo kuluttajienkin kukkaroissa, sillä lokakuun alussa vietetyn kansallispäivän loman aikana kulutustavaroiden kauppa kasvoi 16 prosentilla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Miten tasaisesti kasvu sitten jakautuu ja miten Kiina selviää nopean kasvun tuomista haasteista, se jää nähtäväksi.