Kiinan suurlähettiläs korostaa yhteistyötä ja kommunikaatiota

Kiinan ja Suomen diplomatiasuhteet saavuttavat tänä vuonna merkittävän virstanpylvään, kun suhteiden solmimisesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Kiinan edustusto asettui Helsinkiin neljä vuotta diplomatiasuhteiden luomisen jälkeen. Kiinan edustustoa johtaa elokuussa virkaansa nimitetty suurlähettiläs Huang Xing.

Radio86 tarjoutui tilaisuus haastatella Beijigistä kotoisin olevaa suurlähettilästä, joka on asunut kauan ulkomailla toimien erilaisissa edustajatehtävissä. Ennen pohjoiseen Suomeen tuloaan hän toimi suurlähettiläänä Trinidad ja Tobagossa.

-Kulttuurin ja luonnon olosuhteiden puolesta Suomessa on aivan erilaista kuin Trinidad ja Tobagossa. Olen kuitenkin maailmankansalainen, joten asuinpaikalla ei ole merkitystä. Olen kiinnostunut niin tropiikista kuin pohjoisistakin alueista.

Suurlähettiläs Huang vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2004. Oltuaan nyt maassamme kahdeksan kuukautta, hän on oppinut paljon Suomesta. Hänestä on mielenkiintoista työskennellä erilaisissa ympäristöissä Kiinaa edustaen.

-Kiinan edustajana teen parhaani rakentaessani siltaa Suomen ja Kiinan välille. Edustustossa työskentelee paljon väkeä ja tärkein roolimme on edistää valtioiden kahdenvälisiä suhteita.

Kiinan edustajana Suomessa Huang pitää tärkeänä, että maiden välille syntyy yhteys poliittisilla, taloudellisilla, tieteen ja teknologian, koulutuksen sekä kulttuuriin aloilla. Kiina ja Suomi ovatkin tehneet yhteistyötä kulttuurin parissa jo vuodesta 1980. Tuolloin solmittu sopimus on lisännyt kulttuurista vaihtoa suuresti, useat perinteiset kiinalaiset taiteilijaryhmät ovat saapuneet Suomeen ja vastaavasti suomalaisia kulttuurialan huippuja on käynyt Kiinassa kiertueilla.

Tiedettä ja teknologiaa

Kiinan suurlähettiläs on pitkän uransa aikana työskennellyt monissa eri tehtävissä eri lähetystöissä. Lisäksi hän on toiminut tieteen ja teknologian edustustehtävissä ja kokeekin alan itselleen hyvin tärkeäksi.

-Ymmärtääkseni Suomi on hyvin kehittynyt tieteen ja teknologian saralla. Täällä on luovia ja innovoivia ihmisiä, joilla on hyvä koulutus. Uskon, että meillä on hyvä perusta yhteistyölle tieteen ja teknologian alalla.

Suurlähettiläs Huang on huomioinut suomalaisten korkean koulutustason. Opiskeluvaihto kuuluukin diplomatiasuhteisiin, sillä Suomen ja Kiinan väliset vaihto-oppilassuhteet luotiin jo 70-luvulla. Vuonna 2002 Suomessa opiskeli yli 1000 kiinalaista vaihto-opiskelijaa.

Diplomatiasuhteita 60 vuoden ajalta

Suomi ja Kiina solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1950, joten tämä vuosi merkitsee suhteiden 60-vuotisjuhlavuotta. Kiinan suurlähetystö perustettiin Suomeen neljä vuotta suhteiden luomisen jälkeen.

-Sanoisin, että viimeiset 20 vuotta ovat olleet kehityksemme kannalta edistyneimmät vuodet, koska sinä aikana Kiina on muuttanut politiikkaansa ja avannut ovensa ulkomaisille yrityksille. Kiinan hallitus ja kiinalaiset ovat hyvin halukkaita oppimaan kehittyneiltä valtioilta, kuten Suomelta.

Kiina on kehittynyt yhteiskuntana markkinatalouden suuntaan ja kuten suurlähettiläs sanoo, avannut maan ulkomaisille yrityksille. Kun Kiinan varapresidentti Xi Jinping oli vierailulla Suomessa maaliskuun lopulla, merkkivuotta juhlistettiin juhlaillallisilla Finlandia-talossa. Varapresidentti kertoi puheessaan, että suomalaisyrityksillä on yli 300 investointihanketta Kiinassa. Varapresidentin mukana oli mittava yritysvaltuuskunta, mikä osoitti, että taloudellista kiinnostusta Suomea kohtaan löytyy.

Yhteistyöllä kehitys etenee

Ulkomaisille yrityksille ovensa avannut Kiina on suurlähettilään mielestä tilanteessa, jossa sen pitää jatkaa ja syventää yhteistyötä muiden valtioiden kanssa. Hänen mukaansa Kiinan tulee kehittyä yhteiskunnallisilla ja taloudellisilla aloilla.

-Meidän pitää kehittyä valtiona, mutta emme voi valita sitä perinteistä tapaa, jonka esimerkiksi muut kehittyneet maat ovat valinneet historiassa. Samaan aikaan, kun kehitymme meidän pitää kantaa huolta ilmastosta.

Kiinan kehitys eroaa esimerkiksi Euroopan valtioiden teollistumisesta siinä, että energian kulutusta ja tuotantoa pitää suunnitella luonto ja ympäristö huomioon ottaen. Tässä suurlähettiläs uskoo Suomen ja Pohjoismaiden olevan hyvä yhteistyökumppani, sillä hyvinvointiyhteiskuntina maat pitävät huolen kansalaisistaan ja ympäristöstä.

-Tiedän, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat hyvin kehittyneitä taloudessa ja tieteen ja teknologian saralla. Uskomme, että puhdas energia, ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus ovat varsin tärkeitä asioita jatkossa.

Suurlähettiläs Huang kertoo, että yhteistyö puhtaan energian ja ympäristönsuojelun alalla auttaa Kiinaa kehittymään terveeseen suuntaan. Amerikkalaisen tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan Kiina investoikin puhtaaseen energiaan enemmän kuin muut maat. Yhteistyö puhtaan energian kehityksen alalla tarjoaa myös pohjoismaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa.

Kieli kulttuurin avaimena

Tiede ja teknologia ei ole ainoa ala, jolla yhteistyötä tehdään. Kiinan suurlähettiläänä Huang haluaa lisätä tietoisuutta Kiinan kulttuurista laajemmaltikin. Suurlähettiläs on kohdannut hyvinkin vanhentuneita käsityksiä Kiinasta ja haluaa korjata näitä väärinymmärryksiä.

-Toisinaan minusta tuntuu, että ihmisillä on hyvin sekalaisia tietoja Kiinasta. Vaikka ihmiset tietävät, että Kiina on kehittynyt nopeasti, niin siitä huolimatta Kiinasta itsestään ei tiedetä paljoakaan.

Huang toivoo siis voivansa lisätä eurooppalaisten tietoutta Kiinasta. Kielen osaaminen helpottaa myös kulttuurin omaksumista ja sisään pääsemistä. Huangin mielestä kieli on silta eri kulttuurien ja kansallisuuksien välillä.

-Nykyisin Kiinassa saa suomenkielen koulutusta kahdessa yliopistossa. Joten jos haluamme oppia teidän historiasta tai kulttuurista, meidän pitää osata edes vähän suomea. Ja sama pätee tietysti toisin päin, kun osaatte kiinaa niin voitte saavuttaa samat edut.

Vuorovaikutuksella parempi tulevaisuus

Suomen ja Kiinan suhteita kehitetään myös toukokuussa avattavassa Shanghain maailmannäyttelyssä, mikä on suuri kansainvälinen tapahtuma. Suomi sijoittaa teknologian viennin lisäksi myös kulttuurivientiin. Expossa esiintyy monia suomalaisia kulttuurialan edustajia rock-yhtyeistä nykytanssin taitajiin.

-Mielestäni tämä on hyvin tärkeä tapahtuma, eikä ainoastaan kiinalaisille, mutta koko maailmalle. Tämä Expo on suurin maailmannäyttely, joka on koskaan järjestetty ja tämä on myös ensimmäinen kerta, kun järjestäjämaa on kehitysmaa.

Mielestäni suurin asia, jonka eteen meidän pitää työskennellä on kommunikaatio idän ja lännen välillä.

- Huang Xing

Suurlähettiläs Huang Xingin mielestä Expo tarjoaa maailmalle mahdollisuuden nähdä miten Kiina on kehittynyt ja mitä Kiinassa todella tapahtuu. Tämän lisäksi hän näkee Expon oivana tilaisuutena maiden väliseen vuorovaikutukseen ja ajatusten vaihtoon.

Expoa tai vuonna 2008 järjestettyjä Beijingin olympialaisia tärkeämpänä asiana suurlähettiläs pitää kuitenkin kommunikointia.

-Minusta suurin asia, jonka eteen meidän pitää työskennellä on kommunikaatio idän ja lännen välillä. Jos ymmärrämme toisiamme paremmin, se parantaa yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Huang peräänkuuluttaa myös suvaitsevaisuutta ja toisten erilaisuuden ymmärtämistä. Kommunikaatio ja ymmärrys ovat hänestä ihmisten välisten suhteiden tärkeimpiä asioita.