Kirjallisuus
Tess Gerritsenin haastattelun toisessa osassa kuulemme hänen kiinalaisesta taustastaan ja uusimmasta romaanista.
Tess Gerritsen on amerikankiinalainen trillerivaltiatar, jonka romaaneja on käännetty 37 kielelle.
Suomessa kauan asunut Tao Lin on kirjoittanut suomen kielellä runokirjan Tuhat syytä lentää. Hän kertoo meille ajatuksistaan runojen taustalla.
Qiu Xiaolong on jo lunastanut paikkansa dekkarikirjallisuuden piirissä, samoin kuin muuttuvan kiinalaisen yhteiskunnan kuvaajana. Qiun viides komisario Chen -teos Punapukuiset naiset on aiempia teoksia raaempi mutta samalla se myös sukeltaa yhä syvemmälle ihmismieleen. Itse asiassa komisario Chen joutuukin ottamaan tutkimuksissaan käyttöön Kiinassa huonosti tunnetun psykoanalyysin Shanghain poliisin joutuessa vastakkain kaupungin ensimmäisen sarjamurhaajan kanssa.
Yhteiskunnallisista dekkareistaan tunnettu Henning Mankell käy uusimmassa kirjassaan käsiksi Kiinaan. Viime vuoden puolella julkaistu Kiinalainen on rikosromaani vain nimeksi. Kirjassa on toki mysteeri ratkaistavana, mutta ruotsalaiskirjailija on sisällyttänyt järkälemäiseen teokseensa paljon muutakin.
Yhdysvaltalainen, palkittu kirjailija Lisa See on romaanissaan Lumikukka ja salainen viuhka raottanut ovea sellaiseen maailmaan, josta ei mahdollisesti ole koskaan ennen kirjoitettu. Lumikukka ja salainen viuhka ei ole ainoastaan ainutlaatuinen tarina naisten välisestä ystävyydestä historiallisessa Kiinassa vaan myös naisten käyttämästä salaisesta kirjoituskielestä, nü shusta.
Kiinalainen filosofi, strategi ja soturi Sunzi kirjoitti 2500 vuotta sitten strategiateoksen "Sodankäynnin taito". Vuonna 2008 Otavan julkaisema Chin-Ning Chun "Viisautta johtamiseen – Sodankäynnin taitoa naisille" soveltaa Sunzin strategioita uranaisten arkeen.
Kiinaa äidinkielenään puhuva Tao Lin on kirjoittanut esikoisteoksensa "Suomen taivaan alla" suomeksi. Hän kertoo kiinalaisen naisen ja suomalaisen miehen tarinan, ja myös sen, miltä suomalainen kulttuuri näyttää maahanmuuttajan silmin katsottuna.
"Kiinaksi rakkaus on oleminen, tilanne, olosuhde. .... Jos rakkautemme olisi kiinalaisessa aikamuodossa, se kestäisi ikuisesti", todetaan Guo Xiaolun romaanissa Pieni punainen sanakirja rakastavaisille.
Qiu Xiaolongin neljäs suomeksi julkaistu Chen Cao -dekkari on nimeltään Kahden kaupungin tarina. Sarjan aikaisemmissa kirjoissa on käsitelty Kiinan yhteiskunnan ja lähihistorian merkittäviä kysymyksiä, ja tällä kertaa vuorossa on korruptio.
Millainen logiikka kiinalaisissa nimissä piilee? Entä onko ajatusta tai ilmiötä, josta kiinalaisesta näkökulmasta ei saisi tuottoisaa bisnestä? Näihin ja moniin muihin kiinalaisen yhteiskunnan ja ajattelutavan kiemuroihin saa hiukan valaistusta lukiessaan Sami Sillanpään Kiina-aiheisia pakinoita.
Kiinan-tuntija Jari Vepsäläinen kertoo viime syksynä julkaistuissa muistelmissaan, miten hänestä tuli vaikuttaja Keskustan valtakunnassa.
“Myytit ovat lentoon lähtenyttä todellisuutta”, toteaa kirjailija Su Tong tämän romaanin esipuheessa.
Vuonna 2005 julkaistu Tuikku Ljunbergin Kiinalainen astrologia esittelee 12 kiinalaista eläinmerkkiä Rotasta Sikaan ominaispiirteineen.
Länsimaalainen eroottinen kirjallisuus koki huippunsa 1900-luvulla, mutta kiinalainen sänkykamariproosa herätti hekumat jo Ming-dynastian aikaan. Jälkipolville on jäänyt eloon varsinkin Ling Mengchun riehakkaat novellit, jotka aikoinaan olivat aikalaisilleen malliesimerkkinä hyvästä kirjallisuudesta.
Juhani Kakkurin kirjassa keskustan valtakuntaa tarkastelee tiedemies, jolla on laaja tietämys kulttuurista ja historiasta.
Kolmannessa suomennetussa Qiu Xiaolongin Chen Cao -dekkarissa ratkotaan surmatun kirjailijattaren tapausta.
Otava julkaisi loppuvuodesta 2006 suomennetun version paljon puhutusta Jung Changin ja Jon Hollidayn Mao-elämäkerrasta.
Radio86-verkkokaupasta löytyy useita perinteisen kiinalaisen lääketieteen opuksia. Valikoimiin kuuluu niin laajoja yksityiskohtiin meneviä julkaisuja kuin terveydestä ihan vain harrastusmielessä kiinnostuneille.
Atena Kustannus julkaisi syksyllä 2006 Mikko Savolaisen valokuva- ja matkakirjan “Zhongguo – kulttuurimatkailua 1966”.
Pages
