Perinteet
Dou'e oli yksi monista vääryyttä kärsineistä kiinalaisnaisista, jotka hakivat oikeutta haudan takaa.
Suomen lisäksi itsenäisyyspäivää juhlitaan paljon myös Suomen ulkopuolella, esimerkiksi monissa Suomen suurlähetystöissä ympäri maailmaa.
Qilinillä saattaa olla kaksi tai jopa kolme sarvea, sen nahka on usein suomujen peittämä ja sen kaulaa koristaa joko tuuhea leijonamainen tai tulen lieskoja muistuttava harja.
Kiinassa kaikenlaisia hullutuksia riittää. Yksi niistä on virallinen Sinkkupäivä, jota vietetään 11.11. Vai onkohan se sittenkin muuten ihan hyvä idea?
Marraskuun 11. päivällä ei ole minkäänlaista erityismerkitystä useimmille ihmisille, mutta Kiinassa se on sinkkupäivä.
Teatteriesityksen katsominen ulkomailla voi tarjota hauskan keinon eri kulttuurien vertailemiseksi.
Chongyang on äärimmäisen yangin juhla. Sitä voi viettää kiipeämällä vuorelle, juomalla krysanteemiviiniä ja syömällä kakkua.
Keskisyksyn juhlan aikaan kiinalaiset kokoontuvat perheidensä pariin, tähyilevät kuussa tanssivaa Chang'e-neitoa ja syövät kuukakkuja.
Howard Choy on klassisen kiinalaisen fengshui-koulutuksen saanut arkkitehti, jonka mielestä fengshuita mystifioidaan aivan liikaa. Hänen mielestään fengshui on tervettä järkeä sekä luonnonläheisyyttä, ja sitä Choy haluaa tuoda myös makuuhuoneisiin.
Kiinalaista uutta vuotta, tai kevätjuhlaa juhlitaan helmikuun 14. päivänä. Juhlinnan ajankohta ajoittuu kiinalaisen kuukalenterin mukaan tammi- tai helmikuulle. Kiinalaisille uusivuosi on vuoden tärkein juhla. Thomas Rippe, kirjeenvaihtajamme Beijingistä, kertoi meille kiinalaisesta uudesta vuodesta.
Talven tärkein juhla, jossa perhe kokoontuu yhteen nauttimaan herkullisesta ruoasta punaisten koristeiden ympäröiminä. Kuulostaako tutulta? Nyt kyse ei ole joulusta vaan kiinalaisesta uudestavuodesta, josta kiinalaiset tosin käyttävät useammin nimeä kevätjuhla. Kysyimme Gao Sixinilta ja Zhu Lidongilta, mitä kiinalainen uusivuosi merkitsee kiinalaisille ja miten tärkeitä vanhat perinteet ovat sen vietossa.
Viime vuosina länsimaissakin on kiinnostuttu käyttämään kiinalaista fengshui-ajattelua sisustamisessa ja rakentamisessa. Samalla myös kiinalaisesta astrologiasta on tullut yhä suositumpaa ja moni tietääkin oman syntymävuotensa kiinalaisen eläinradan merkin. Harvalla kuitenkaan on yhtä syvällistä tietämystä fengshuista ja kiinalaisesta astrologiasta kuin Radio86:n uudella asiantuntijalla ja kiinalaisten horoskooppien laatijalla Ting-Foon Chikillä.
Duanwu-juhlan viettoon kuuluu lohikäärmeveneillä kisailua ja bambunlehtikääryleiden syöntiä, mutta sen alkuperä juontuu runoilija Qu Yuanin kuolemaan.
Mazun legenda kertoo Lin Moniang -nimisestä tytöstä, joka lyhyen ja ihmeiden täyttämän elämänsä jälkeen kanonisoitiin taolaiseksi pyhimykseksi. Mazu tunnetaan merenkävijöiden suojelijana.
Kiinalaiset viettävät keskisyksyn täydenkuun aikaan kuujuhlaa. Silloin syödään kuukakkuja ja tähyillään, josko kuun pinnalla näkyisi kaunista Chang'e-neitoa.
Kiinalaiset viettävät kuukalenterin seitsemännen kuukauden seitsemäntenä päivänä ihan omaa rakastavaisten juhlansa, qi xi qingrenjie. Tuo juhla osui tänä vuonna heinäkuun viimeiselle päivälle ja sen vuoksi onkin paikallaan kerrata iki-ihana tarina kutojatytöstä ja härkäpaimenesta - nuoresta parista, jonka kunniaksi tätä rakastavaisten päivää vietetään.
Kiinalaiset viettävät Qingming -juhlaa eli puhtaan kirkkauden juhlaa muistaakseen esi-isiään ja myös juhlistaakseen kevään saapumista.
Yuanxiao-juhla merkitsee kiinalaisen uuden vuoden päättymistä .Sen viettoon kuuluvat oleellisesti leijonatanssi, lyhdyt ja yuanxiao-palleroiden syönti.
Kiinassa kuolemasta puhuminen on tabu. Vainajien kunnioitus on silti tärkeää, koska esi-isäthän ovat osa perhettä.
Kesäkuun 22. päivänä kiinalaiset viettävät kesän kuuman kauden alkua merkitsevää juhlaa nimeltä Duan Wu Jie. DUAN WU tarkoittaa kirjaimellisesti ajankohtaa, jolloin aurinko on ääriasennossaan, korkeimmillaan, eli juuri kesäpäivänseisauksen, juhannuksen aikaa.
