Kiinalainen terveyshieronta – akupunktion aisapari

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntija Xue Wenjuan vieraili Suomessa luennoimassa terveyshieronnasta ja akupunktiosta. Shanghain perinteisen kiinalaisen lääketieteen yliopistosta valmistunut Xue on tyypilliseen tapaan erikoistunut sekä hierontaan että akupunktioon. Nämä kaksi hoitomuotoa ammentavat voimansa samoista lähteistä, joten nykyisin niitä opiskellaan samanaikaisesti.

Akupunktiota ja hierontaa yhdisteli jo ammoisina aikoina lääkäri Bian Que. Noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua vaikuttaneen parantajan kerrotaan hoitaneen sairauksia ilman yrttiviinoja, pelkkiä kivineuloja ja käsien painallusta käyttäen.

- Hieronnan ja akupunktion erot piilevätkin lähinnä siinä, kuinka laajalti aluetta stimuloidaan ja kuinka syvältä. Neulan ja käden kosketus on tietenkin erilainen, mutta niiden taustalta löytyvät akupisteisiin pohjatuvat teoriat ovat samoja. Molempien tavoitteena on avata kehon energiatukoksia ja edesauttaa kehon eri osien yhteistyötä.

Kiinalaisen lääketieteen energiaopin mukaan kehon ongelmat johtuvat kanavien tukoksista. Näitä koko kehon kattavia kanavia kutsutaan myös meridiaaneiksi. Xuen mukaan hieronnassa pyritään avaamaan ja aktivoimaan näitä energiakanavia.

- Kovaotteinen urheiluhieronta on kaukana kiinalaisesta terapiahieronnasta, jossa potilaan rentouttaminen on koko hoidon perusta. Olen tutkimuksissani muutenkin huomannut, että länsimaalainen lääketiede ei pureudu sairauden syyn poistamiseen vaan pikemminkin keskittyy oireiden häivyttämiseen. Kiinalainen terveyshieronta ja akupunktio pyrkivät siihen, että keho pystyisi itse auttamaan itseään ilman kemiallisia lääkkeitä. Luottamus kehon kykyyn säädellä itse itseään lienee se isoin ero perinteisen kiinalaisen ja länsimaalaisen lääketieteen välillä.

Tohtoreiden tuina ja alaisten anmo

Akupunktion ja hieronnan samankaltaisuudesta kertoo myös perinteisen kiinalaisen lääketieteen klassikko "Keltaisen keisarin lääketieteen oppikirja", jossa neuvotaan, että painelun ja hieronnan avulla akupisteet löytyvät tarkemmin neulaa varten. Vaikka kiinalaista lääketiedettä on harjoitettu nykyisessä muodossaan 2500 vuotta on se vasta viime vuosikymmeninä saanut laajan kannatuksen länsimaissa. Nyt myös suomalaiset sairaanhoitoalan opiskelijat voivat tutustua akupunktioon ja hierontaan.

- Herännyt kiinnostus johtuu siitä, että luonnolliset hoitomenetelmät sopivat ihmisille kaikkialla. Myös pimeässä pohjolassa ihminen pysyy terveenä, kunhan vaan pystyy elämään sopusoinnussa ympäristönsä kanssa, Xue vakuuttaa.

Länsimaalainen lääketiede ei pureudu sairauden syyn poistamiseen.

- Xue Wenjuan

Xue Wenjuan on yhdessä professori Wu Guozhongin kanssa kirjoittanut kirjan Perinteinen kiinalainen ravintoterapia ja terveyshieronta, jonka on julkaissut tamperelainen kustantamo Lumo. Kirjasta löytyy neuvoja itsehierontaan, jolla voi ehkäistä kaikkea migreenistä korvatulehdukseen. Anmo itsehierontaa on dokumentoitu jo Song-dynastian ajoilta, kun ihmisiä neuvottiin mm. harjaamaan hiuksiaan 100 kertaa päivässä ja hieromaan jalkapohjiaan yhteen, jotta askel pysyisi kevyenä. Anmoksi kutsutaankin kansan harjoittamaa hierontaa, kun taas tutumpi tuina-hieronta on termi, joka kuvaa tutkitumpaa perinteisen kiinalaisen lääketieteen terapiahierontaa.

- Nykyisin kiinalaiset ovat pitkälti unohtaneet itsehieronnan salat ja he osaavat yleisesti vain pari tekniikkaa. Tutuin kiinalaisten käyttämä itsehieronta on ohimoiden painelu päänsäryn iskiessä, joka lienee suomalaisenkin toimistotyöntekijän päivittäinen liike.

Kansanomaista anmo-hierontaa saa Kiinassa perinteisesti sokeilta hierojilta, mutta näihin vastaanottoihin turistit harvemmin löytävät. Erilaisten hierontapaikkojen taso vaihtelee valtavasti. Tästä johtuen Xue Wenjuan suosittelee sairaaloiden virallisia tuina-hierojia, jos kyse on vakavasta ongelmasta. Toisaalta suurin osa hierontapaikoista tarjoaa ainakin rentoa oloa, joten mitään haittaa terveelle ruumille ei tapahdu epävirallisissakaan hierontalaitoksissa.

Ole erilainen – ryhdy parantajaksi!

Kiinalaisen lääketieteen suosio länsimaissa on ehkä huipussaan, mutta samoin ei ole keskustan valtakunnassa. Xue Wenjuanin mukaan yli 90 prosenttia sairaanhoitoalan opiskelijoista Kiinassa suuntautuvat länsimaisen lääketieteen asiantuntijoiksi.

- Kun 18-vuotiaama ilmaisin kiinnostukseni perinteistä lääketiedettä kohtaan sekä opettajat että vanhemmat pyysivät minua harkitsemaan asiaa uudelleen, Xue muistelee hymyillen.

Länsimaalaisilla on ehkä se kuva, että kiinattaret haluavat erottua massasta niin vähän kuin mahdollista. Shanghain naiset ovat kuitenkin luku erikseen ja Xue Wenjuan toteaa naureskellen, että perinteisen kiinalaisen lääketieteen opiskelu saa hänet erottumaan edukseen muista.

- Jo pelkästään se, että opintoihin kuuluu muinainen kiinan kieli, jota vain harva osaa, herättää takuuvarmasti ihailua muissa. Ja kun tämän taidon lisäksi voi auttaa ihmisiä pysymään terveenä, olen nykyisin enemmän kuin tyytyväinen uravalintaani.

Ihmettelen vieläkin, kuinka helposti ihmisiä voi auttaa neuloilla tai omilla käsillään.

- Xue Wenjuan

Xue Wenjuanin ammattiylpeys on ihailtavaa. Nykyisin äitikin hyväksyy tyttärensä ammatin. Hän totesi ainokaiselleen, että rahaa tulee ja menee, mutta kätten taitoja ei kukaan voi varastaa.

- Ihmettelen vieläkin, kuinka helposti ihmisiä voi auttaa neuloilla tai omilla käsillään. Se on kuin taikuutta! Tässä ammatissa kokee itsensä aivan erityislaatuiseksi. Taidan sellaista mitä harva osaa ja samalla olen hyödyksi muille, tämän parempaa työtä voi tuskin olla, Xue virnistää.