Kiinalaisen lääketieteen perusteet

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija, terapeutti Elina Hytönen on tuttu nimi niille suomalaiselle, jotka ovat kiinnostuneita perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä. Hytösen kirjaa Lohikäärmeen lääketiede käytetään oppimateriaalina perinteisen kiinalaisen lääketieteen opinnoissa Suomessa.

Lohikäärmeen lääketieteen ensimmäinen painos julkaistiin vuonna -98, ja se antoi ensi kertaa mahdollisuuden suomalaiselle yleisölle tutustua perusteellisesti perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen suomen kielellä.

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen kokonaisvaltaiseen esittelyyn ei riitä edes Hytösen kirjan 500 sivua. Jo lääketieteen syntyhetkiä on vaikea selittää lyhyesti. Elina Hytönen toteaa, että kiinalainen lääketiede on luultavasti yhtä vanha kuin kiinalaiset itsekin. Hautalöydöt 3000 vuotta ennen ajankaskumme alkua viittaavat siihen, että silloin jo Kiinassa on käytetty neuloja lääketieteellisiin tarkoituksiin.

Vuorovaikutuksen lääketiede

Perinteisellä kiinalaisella lääketieteellä on paljon yhtäläisyyksiä muiden itämaisten lääketieteiden kanssa. Esimerkiksi samat ajatukset energioista ja ruokavalion vaikutuksista löytyvät tiibetiläisestä lääketieteestä ja intialaisesta ayurvedasta. Hytösen mukaan nämä perinteiset hoitomuodot ovat saaneet vaikutteita toisiltaan.

- Epäilemättä on ollut vuorovaikutusta molempiin suuntiin. Kiinan historiassahan on sellainen kausi, jolloin Intian kulttuuri vaikutti voimakkaasti ja jolloin ayurvedakin tuli mukaan. Mutta kyllä kiinalaisessa lääketieteessä on sellaisia piirteitä, jotka selvästi ei ole muualta.

Elina Hytösen kirjaa lukiessa käy selväksi, että kiinalainen lääketiede ja ajattelutapa ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yhteiskuntafilosofia ja elämänarvot heijastuvat perinteiseen lääketieteeseen ja päinvastoin.

- Kiinalainen filosofia tai maailmankatsomus, nimen omaan taolaisuus ja kungfutselaisuus ja vanhemmatkin käsitykset maailmankaikkeudesta ja sen laeista ovat läsnä kaikessa kiinalaisessa kulttuurissa, kaikissa asioita mitä he ovat tehneet, myös yhteiskunnallisessa elämässä ja totta kai sitten myös lääketieteessä.

Ihminen = kone?

Vaikka perinteinen kiinalainen lääketiede on vasta viime vuosikymmeninä saanut kunnolla jalansijaa Euroopassa ja herättänyt paljon mielenkiintoa länsimaalaisessa mediassa, niin tosiasiassa kiinalainen lääketiede rantautui Eurooppaan satoja vuosia sitten. Ensimmäiset matkaajat toivat tietoa Kiinasta jo 1600-luvulla, mutta vasta 1800-luvulla kiinalaisen lääketieteen käyttö levisi enemmän Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

- Jos on hyvin voimakkaasti sisäistänyt tällaisen hyvin kemiallisen, mekaanisen ihmiskuvan ja hoitotyylin ja sitten tulee joku, joka puhuu energioista, väreistä ja vuodenajoista, niin kyllähän se tuntuu huuhaalta, uskomustieteeltä kuten nämä kriittiset henkilöt sanoo. Mutta kiinalaista lääketiedettä voi mitata myös toiselta kantilta, eli miten se vaikuttaa kun sitä käytetään. Onko siitä käytännöstä hyötyä vai ei. Ja siitähän on käytännössä apua ihmisille, eli on se siinä mielessä arvokas lääketiede. Ja nykyään näyttää siltä, että länsimainen lääketiedekin suhtautuu avoimemmin vaihtoehtoihin eli hyväksyy kiinalaisen lääketieteenkin harjoittajat tilanteissa, joissa länsimäinen lääketiede ei pysty auttamaan mutta kiinalainen pystyy.

Suomessa ollaan ihan viime vuosiin asti totuttu pitämään länsimainen koululääketiede erillään muista ns. vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Länsimaisen ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistäminen on Hytösen mielestä kuitenkin asia, jota kannattaisi harjoittaa enemmän Suomessakin. Kiinassa rakennetaan vuosittain kymmeniä sairaaloita, joissa on sekä kiinalainen että länsimaalainen osasto. Perinteisellä lääketieteellä, akupunktiolla ja yrttilääkinnällä hoidetaan tietyt asiat ja toiset, aggressiivista ja nopeasti vaikuttavaa hoitoa vaativat tapaukset hoidetaan länsimaalaiseen tyyliin.

Hytönen kertoo, että eurooppalaisilla on rasitteenaan valistusajalta juurensa juontava käsitys. Sen mukaan ihminen on kone, jossa saattaa esiintyä virheitä. Hyvä lääkäri löytää ja korjaa virheen. Länsimaissa tarkastellaan vain sairautta, ei varsinaisia syitä siihen. Kiinalaisessa lääketieteessä ihmistä tarkastellaan kokonaisvaltaisempana.

Elina Hytönen teki suurtyön kirjoittaessaan ensimmäisen suomenkielisen kattavan kirjan perinteisen kiinalaisen lääketieteen perusteista. Vaikka kirja voi vain pintapuolisesti esitellä esimerkiksi tautien diagnosoinnin, ei maallikko voi välttyä siltä ajatukselta, että sairauden määritteleminen kiinalaisen lääketieteen keinoin on erittäin vaikeaa. Myös Hytönen itse myönsi, että perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittajan on opiskeltava enemmän kuin länsimaalaisen lääkärin, ennen kuin voi ottaa selvää mikä potilasta vaivaa. Historian lisäksi pitää huomioida potilaan kokonaistilanne sairastuessa, sairauden kuluessa ja potilaan tilanne juuri nyt. Koska kiinalaiseen lääketieteeseen kuuluu useampia hoitokertoja, potilas tavallaan myös diagnosoidaan uudelleen joka käynnin yhteydessä.

Yrtit, neulat ja qi-energia

Kiinalaisessa lääketieteessä on kaksi suurta linjaa: akupunktuuri ja yrttilääkintä. Hoitomuodot voidaan myös yhdistää, mutta Elina Hytönen on erikoistunut akupunktuuriin. Akupunktiomenetelmissäkin on paljon vaihtoehtoja.

- Neulat on vain yksi menetelmistä. Voidaan myös käyttää kuumentamista eli moksaa ja tulineulaa, joka on neulan ja kuumentamisen yhdistelmä. Ja sitten voidaan käyttää painantaa, hierontaa tai kuppausta. Kiinalainen kuppaus on sellaista pienimuotoista yleensä, että otetaan pisara tai kaksi. Sitten on kaapimista ja kaikenlaista tekniikkaa.

Yrttilääkintään kuuluu myös ruokavalio. Ensin selvitetään, mitä potilas syö ja keskustellaan siitä, miten eri ruoka-aineet vaikuttavat, mitä pitäisi välttää ja mitä ottaa tilalle ja miksi.

- Ruoka-aineet vaikuttavat kuten yrtitkin. Niillä on kaikilla samanlaisia ominaisuuksia; ne voivat lämmittää, kuumentaa liikaa, ne voivat viilentää liikaa, ne voivat kosteuttaa, aiheuttaa limaa ja ne voivat auttaa qitä vahvistumaan tai heikentymään.

Lohikäärmeen lääketiede avaa suomenkieliselle monta käsitettä, jotka ovat tärkeä osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Esimerkiksi käsite qi-energia on tuttu monille feng shuista kiinnostuneilla sekä niille, jotka ovat tutustuneet kiinalaisiin liikuntamuotoihin, kuten taijiin tai qigongiin. Elina Hytönen antoi selventävän vastauksen vaikeaan kysymykseen, mitä on qi-energia?

Elina Hytönen kertoo, että qi-energia on luokiteltu eri osa-alueisiin. (Lähde: Radio86)

- Qi voidaan kääntää vaikka sanalla elinvoima. Energia-sana on ihan kätevä, mutta ei se kata kaikkea. Kaikkihan on qitä, kaikki maailmankaikkeudessa. Se on vain eriasteisesti tihentynyttä. On tiiviimpää qitä, jota voi käsin kosketella ja on semmoista qitä, joka vain liikkuu esimerkiksi tunteina tai ajatuksina, jotka ovat qitä. Tai tuulena. Tai katseen voimana, joka on qitä. Katseesta voi lukea yhtä ja toista qin liikkeistä toisen ihmisen sisässä.

Kiinalaisen lääketieteen asiantuntija ja terapeutti Elina Hytönen kertoo, että kiinalaisessa lääketieteessä qi on määritelty eri osa-alueisiin. Esimerkiksi veri on tietynlaista qitä.

- On qin lajeja, joita tavoitetaan akupunktuurin ja yrttien ja ruuan avulla. Mutta ne kaikki virtaavat säännönmukaisesti ja niiden liikkumistapa ja aikataulut tunnetaan. Eri qi-lajit avautuvat tietyissä pisteissä. Kun pistettä hierotaan tai siihen pannaan neula niin silloin käsitellään qitä tietyllä, pisteen ohjelmoimalla tavalla. Ja se minun mielestäni onkin hämmästyttävää kiinalaisessa lääketieteessä, että pisteet ovat älykkäitä. Itse asiassa ihmisten energiakin on älykästä, koska se pyrkii koko ajan tasapainoon kohti terveyttä. Ja koska se pyrkimys on olemassa, on mahdollista vaikuttaa ihmiseen ja auttaa sitä tervehtymistä. Jos ihmisessä ei olisi qitä, joka on älykästä, niin ei olisi mahdollista minkään teorian mukaan vaikuttaa. Se olisi ihan umpimähkäistä, miten vaikutetaan ihmisen terveyteen tai sairauteen.

Qin virtaukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Maksan tehtävänä on pitää qi liikkeessä. Siksi maksa on voimakas tunne-elämän säätelijä, koska eri tunnetilat ovat tavallaan qin liikettä. Ja puolestaan pitkään jatkuneet negatiiviset tunnetilat haittaavat maksan työtä. Silloin maksa ei jaksakaan pitää qitä liikkeessä, vaan qin virtaukseen syntyy tukos, ja se aiheuttaa tukoksia muuallekin. Qi saattaa juuttua paikalleen myös ulkoisen trauman seurauksena. Jos lapsena on lyönyt päänsä, niin aikuisena voi tulla uusiutuvia päänsärkyjä.

- Myös se, että on liian vähän qitä tai verta voi johtaa siihen, että qi ja veri ei kierräkään hyvin. Verihän on ihan staattinen kapine, jos ei ole qitä. Jos verta tippuu lattialle, ei se liiku siitä mihinkään, koska qi ei ole mukana.

Lue ja kuuntele myös haastattelun kakkososa täältä.

Haastattelu julkaistu alun perin 18.3.2006.