Kiinalaisen lääketieteen perusteet, osa 2

Terapeutti Elina Hytönen on yksi perinteisen kiinalaisen lääketieteen uranuurtajista Suomessa. Keskustelimme viime kuun terveysteemassa hänen kanssaan erilaisista käsitteistä, jotka ovat olennainen osa perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Yksi tuttu käsitepari on yin ja yang. Tätä pidetään energian toimintojen vertauskuvana, jossa kaksi prinsiippiä täydentävät toisiaan. Länsimaalaiselle voisi selventävänä esimerkkinä antaa magneetin vastakkaiset miinus- ja plusnavat. Elina Hytönen selvensi, että yinin ja yangin tasapaino on olennainen osa tauteja hoidettaessa.

- Yin on se, mikä on sisäpuolella. Yang on ulkopuolella. Yang on kaikkea sitä, mikä on kuumaa, lämmintä, toimintaa, qin liikettä. Siinä mielessä ihmisessä pitää olla yangia tarpeeksi, muuten se on kylmä ja jähmettyy. Sitten taas yiniä on kaikki se, mikä on lepoa, viileyttä, rauhaa, nesteitä. Jos niitä ei ole, niin ihminen ei nuku ja se on levoton. Ihminen voi kuivua, on liian vähän verta, iho kuivuu, on ihottumia, maksa ärtyy...Eli ne ovat molemmat täysin välttämättömiä ihmiselle ja niiden tasapaino on se, mitä haetaan. Niiden tasapaino on se, mihin keho ja mieli itsestään pyrkivät, mutta joskus tilanne on niin rankka, että tasapainoon ei päästä itsestään.

Viiden elementin vastaavuusteoria

Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä puhutaan viidestä elementistä, jotka ovat tuli, puu, maa, vesi ja metalli. Nämä ovat osa niin sanottua vastaavuuksien teoriaa, jota on harjoitettu kiinalaisessa lääketieteessä sen historian alusta lähtien. Teoria perustuu siihen, että luonnossa olevat asiat vastaavat tiettyjä asioita jossain muualla, vaikka ihmisen kehossa. Esimerkiksi maksa ja kevät liittyvät toisiinsa.

- Maksa on hyvin dynaaminen ja ylöspäin pyrkivä. Niinpä maksa ja kevät kuuluvat yhteen, koska kevät on hyvin dynaaminen, kasvavan valon ja ylöspäin pyrkivän liikkeen elementti. Maksan qi pyrkii ylöspäin, sen normaali kurssi on ylöspäin. Sitten kun se häiriintyy, liike tulee liialliseksi ja silloin seuraa sairauksia.

Hytönen kertoo, että elimet jaetaan eri vuodenaikoihin ja väreihin. (Lähde: Radio86)

Hytönen kertoo, että muutkin elimet jaetaan eri vuodenaikoihin ja väreihin. Esimerkiksi juuri maksan värejä ovat vihreä ja sininen, koska ne ovat kevään värejä.

- Jokaisen kiinalaista lääketiedettä opiskelevan pitää oppia tekemään diagnoosi kasvojen väreistä, ja siinä käytetään ihan tätä viiden elementin vastaavuusteoriaa. Katsotaan, mitkä värit ovat dominoivia ja mitä on mukana.

Elämää luonnonrytmien mukaan

Elina Hytösen kirjassa Lohikäärmeen lääketiede on osio nimeltä ”terveenä pysymisen taito”, mikä on varsin mielenkiintoista luettavaa. Siinä muun muassa selvitetään, kuinka eri vuodenajat vaikuttavat ihmiseen ja kuinka eri vuodenaikoina pitäisi käyttäytyä. Miten nyt keväällä tulisi käyttäytyä, jotta flunssa ei pääsisi iskemään?

- Suoraan ruokavaliosta en sanoisi mitään, koska kyse on niin yksilöllisistä asioista. Kevään ruokia on esimerkiksi kana, mutta ei nykyisiä kanoja voi oikein ketään kehottaa syömään kauheasti, Hytönen toteaa uuden maailman ongelmista. Ongelmana on myös luonnonrytmeistä vieraantuminen keinotekoisen valon ja lämmön avulla. Sähkövalo pitää ihmisiä pidempään valveilla ja töissä, ja talvella keinolämmitys aiheuttaa sen, että pukeudumme kevyemmin kuin ennen ja laiminlyömme terveyttämme. Keinotekoinen lämmitys vaikuttaa myös Hytösen mukaan siten, että ihminen kuivuu.

- Sisäilman kova lämpö on hyvin kuivaavaa. Se rasittaa enemmän elimistöämme, nimen omaan ehkä keuhkoja eniten, koska keuhkot eivät yhtään pidä kuivumisesta. Toisaalta tietysti me ei sitten myöskään palelluta kuoliaiksi kuten ennen palelluttiin talvella. Täytyyhän tässä olla kohtuullinen ja nähdä asiat monelta puolelta. Mutta ehkä tärkeintä on se, että me stimuloimme itsemme keinotekoisesti, kun meidän pitäisi levätä. Se on tämän modernin maailman tulosta. Se liittyy siihen, että me emme todella välitä pimeän ajan säännöistä, Elina Hytönen pohtii.

Monen suomalaisen kärsimälle kevätväsymyksellekin löytyy selitys vuodenaikojen ja sisäelinten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Hytönen kertoo, että vuodenajan vaihtuessa jo pelkästään energialajista toiseen siirtymisen murros on voimakas.

- Maksa ja keväthän liittyvät yhteen, ja monilla ihmisillä maksan qin stagnaatiota, salpaumaa, on jo olemassa ennestään. On tyypillistä, että kun on jonkin sisäelimen oma vuodenaika, silloin ne oireet helposti kärjistyvät. Sen takia ihmisillä on usein keväisin enemmän migreeniä, koska se liittyy maksaan. Jos on silmänpainetautia, joka on hyvin maksaperäinen sairaus, se usein pahenee keväällä, mutta sitten taas kun tulee kesä, tauti helpottaa. Kevätväsymys on osa maksan qin stagnaatiota, se tulee pintaan. Talvella on kulutettu energiaa yli varojen ja munuaisetkin ovat väsähtäneet, koska talvi on munuaisten aikaa. Munuaiset eivät enää ravitse maksaa niin paljon kuin pitäisi, ja maksa siirtyy kevääseen vähän hoiperrellen ja stagnoituneena. Kyllähän se väsyttää.

Vältä äärimmäisiä tunteita

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen näkemyksen mukaan kaikki äärimmäisyydet ovat haitallisia. Myös äärimmäisiä tunteita tulisi välttää. Terapeutti Elina Hytösen kirjassa Lohikäärmeen lääketiede painotetaan tunteiden merkitystä terveydessä.

- Kiinalaisessa lääketieteessä tunteet on ainoa varsinainen sisäinen sairauksien aiheuttaja. Kaikki muu tulee enemmän tai vähemmän ulkopuolelta. Ravinnon, ihmissuhteiden, vuodenaikojen tai muiden ulkoisten tekijöiden johdosta. Siinä on takana se, että joku tietty tunne, joka tulee yhtäkkiä ulkoisesta ärsykkeestä, voi häiritä sitä sisäelintä, jolle se tunne kuuluu. Ja toisaalta, jos ihminen vaipuu jonkin tunteen valtaan hiljalleen, hän häiritsee sitä sisäelintä, jonka tunne se on. Mutta toisaalta, jos ihmisellä on munuaisissa ihan synnynnäistäkin vikaa tai munuaiset ovat herkät, on munuaisten jangin tai yinin vähyyttä, niin yksi oire siitä voi olla pelko.

Siksi kiinalaisessa lääketieteessä kysytäänkin, miltä potilaasta tuntuu ja miten he luonnehtivat oman mielentilansa. Hytösen mukaan monet huomaavat omat tunnetilansa ja kertovat niistä helposti. Mutta monilla miespotilailla on vaikeuksia tunnistaa omia tunnetilojaan.

- Sitten pitää odotella ja kysyä useamman kerran, miltä susta tuntuu tai miltä se asia susta tuntuu. Ei miehille ole helppoa tarkkailla itseään tai havaita itseään. Sen takia miehet juuri voivat kulkea ympäri masentuneina huomaamatta sitä. Naiset usein huomaavat, että masennuin kahdeksi päiväksi mutta sitten tulin taas pirteäksi. Mutta miehet eivät tiedä, että näin oli.

Hytönen kertoo, että masennustakin voi hyvin hoitaa kiinalaisella lääketieteellä. Yhtenä neuvona raskasmielisyyteen taipuville hän suosittelee esimerkiksi hauskojen elokuvien katsomista.

- Nauru panee qin liikkeelle, ja masennuksessa on kyse qin juuttumisesta. Käveleminen, liikunta, on sellaista joka auttaa qitä liikkumaan paremmin. Eli on yksinkertaisiakin keinoja, joilla masennukseen voi puuttua. Mutta jos masennus on kovin paha, silloin pitää kyllä mennä lääkäriin ja saada ehkä joku lääkekin vähäksi aikaa.

Kiinalaisen lääketieteen arvostus kasvussa

Länsimaalaisen lääketieteen buumi Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi perinteisen kiinalaisen lääketieteen suosioon keskustan valtakunnassa. Hytösen mukaan esimerkiksi reseptivapaat antibiootit eivät ole vaikuttaneet perinteisen yrttilääkinnän arvostukseen.

- Ymmärtääkseni se on erittäin arvostettua. Uusi vaihehan alkoi Maon mukana, Mao nosti yrttilääkinnän halveksunnan kuopasta silloin 50-luvulla. Se oli myös huokea tapa hoitaa miljoonia ihmisiä, jotka olivat köyhiä. Mutta nykyään siellä satsataan kiinalaiseen lääketieteeseen ja satsataan sairaaloihin, joissa on kiinalainen lääketiede mukana. Ja satsataan tutkimukseen valtavasti, siellähän tehdään hirveästi kokeita, miten kiinalaisella lääketieteellä voidaan hoitaa erilaisia sairauksia. Muun muassa aids-tutkimukset ovat huomattavia. Kiinalaiset aids-tutkijat ovat käyneet länsimaissakin kertomassa tutkijoille, miten sairautta voidaan myös hoitaa.

Arvostus kiinalaista lääketiedettä kohtaan kasvaa Hytösen mukaan koko ajan. Kiinalaisen lääketieteen harjoittajien määrä on lisääntynyt sekä Kiinassa että länsimaissa. Myös Maailman terveysjärjestö WHO kannustaa kiinalaisen lääketieteen käyttöön.

Perinteinen kiinalainen lääketiede eroaa länsimaalaisesta siten, että se antaa vastuun terveydestä itse potilaalle. Paljon panostetaan ennaltaehkäisyyn, kokonaisvaltaiseen hoitoon ja elämäntilanteen kartoittamiseen. Tämä lienee osa perinteisen kiinalaisen lääketieteen viehätystä. Terapeutti Elina Hytönen keskustelee ensimmäisellä tapaamiskerralla perinpohjaisesti potilaan elämäntilanteesta, oireista ja ruokavaliosta. Keskustelun aikana potilaat jo yleensä saavat käsityksen siitä, mistä on kysymys.

- Ihmiset alkavat keskustelun jälkeen paneutua omaan terveydenhoitoonsa eri tavalla. On vapauttavaa tietää, että minulla on tällainen tilanne, ja että voin hoitaa sitä tällä tavalla. Mitä tehdä, jos palelee tai mitä syödä, ettei olisi niin vihainen. Antaahan se sellaista elämänhallintaa.

Jos ei aiemmin ole kääntynyt kiinalaisen lääketieteen puoleen, mitä pitäisi aluksi huomioida? Pitääkö potilaan valmistautua jotenkin erityisesti, kun saapuu vastaanotolle?

- Ei, ei tarvitse mitenkään valmistautua. Ei tarvitse edes muistaa ottaa mukaan kaikkia röntgenkuvia, jos sellaisia on, mutta tietysti voi ottaa jos haluaa. Kyllä tietyt laboratoriokokeet on kiinnostava tietää. Jos on diagnoosi jollekin sairaudelle, niin kyllä mä sen kuuntelen, mutta teen joka tapauksessa oman diagnoosini. Yleinen sääntö on, että ei pidä tulla juuri syöneenä, että on aivan täynnä, koska silloin ei voi panna neuloja, eikä liian nälkäisenä, koska silloinkaan ei voi pistää neuloja. Eikä pidä olla humalassa.