Qigong vetreyttää kehoa ja mieltä

Kiinalaisten mukaan maailmankaikkeuden luonnollinen olotila on terveys, ja ihmisen hyvinvointi on vain merkki suuremmasta terveydestä. Energian ja elinvoiman eli kiinalaisittain qin vapaa virtaus on oleellista terveyden ylläpitämisen kannalta. Jos qin liike häiriytyy, ihminen sairastuu. Ihmisen sisäistä qi-energiaa lisäävistä ja sitä kehittävistä harjoituksista käytetään nimitystä qigong.

Kinesiologi ja taiji-opettaja Helmiina Kauhanen, millaisia nämä qigong-harjoitukset ovat, miten qi saadaan kunnolla virtaamaan?

- Qigong-harjoituksia on olemassa hirveä määrä erilaisia, yli 2000 on karkea arvio. Siihen määrään mahtuu hyvinkin toisistaan poikkeavia harjoituksia; on tämmöisiä venyttäviä stretching-tyyppisiä harjoituksia ja taijin omaisia pehmeitä, pyöreitä, keinuvia harjoituksia. Sitten on olemassa seisten erilaisissa asennoissa tehtäviä staattisia harjoitteita ja vielä meditatiivisia, istuen tehtäviä harjoituksia, hengitysharjoituksia, erilaisia akupisteiden käsittelyä... Se kirjo on ihan valtava. Qigongin nimissä voidaan laajasti ottaen tehdä kaikkea, mikä kohentaa ihmisen elinvoimaa.

Kokonaisvaltaisempaa kehon käyttöä

Qigongin liikkuvissa harjoituksissa tehdään paljon ristikkäisliikkeitä, eli sama liike tehdään symmetrisesti oikealle ja vasemmalle. Liikkeiden tehtävänä on tasapainoittaa aivopuoliskojamme. Aivopuolethan toimivat ristikkäin; vasen aivopuolisko ohjaa kehon oikeata puolta ja päinvastoin. Ristikkäisliikkeiden avulla koordinaatiokyky kehittyy, tasapaino paranee ja kehon hahmottaminen harjaantuu. Nämä ovat länsimaisen aivotutkimuksen mukanaan tuomia havaintoja, mutta kiinalaiset huomasivat jo muinoin kokemuksen kautta ristikkäisliikkeiden hyvät vaikutukset.

Qigongilla ja taijilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja käsitteet mainitaankin usein samoissa yhteyksissä. Helmiina Kauhanen toteaa, että lajien ero on kuin veteen piirretty viiva, eikä hänen mielestään turhan tarkkaa jaottelua kannata tehdäkään. Joitain eroja kuitenkin löytyy.

- Voisi sanoa, että taiji on qigongia. Eli kyse on terveysharjoituksesta. Mutta taijissa painotetaan myös sitä, että se on kamppailulaji ja qigongissa painopiste on enemmän terveydenhoidossa ja mielen rauhoittamisessa. Mutta jos seuraa qigong-liikeharjoituksia, niin siellä on myöskin niitä kamppailullisia elementtejä. Ehkä suurin näkyvä ero on se, että qigongissa toistetaan yhtä liikettä monta kertaa. Mutta sitten kun tehdään taijita, monta liikettä sidotaan pötköksi niin, että siitä tulee liikesarja, jota kutsutaan muodoksi. Jos halutaan ottaa taijista yksi liike, voidaan puhua jo qigongista.

Qigong on länsimaisesta liikuntakäsityksestä melkoisesti poikkeava harjoittelumuoto. Länsimaisessa kuntoilussa on tapana treenata lähinnä suuria lihaksia ja lihasryhmiä, kuten vatsaa tai reisiä. Helmiina Kauhasen mukaan monet meistä käyttävätkin vartaloaan epätasapainoisesti. Töissä ja kotona istutaan paljon, ja kehon käyttö on melko yksipuolista. Qigongissa pyritään käyttämään kaikkia kehon pieniäkin lihaksia, ja rauhallisen näköiset harjoitukset voivatkin tuntua aloittelijoilla fyysisenä rasituksena jaloissa tai käsivarsissa. Harjoituksissa otetaan käyttöön myös pienet selän ja lantion lihakset, jotka tukevat koko kehoa.

- Tarkoitus olisi, että kun meillä on kehossa nelisensataa poikkijuovaista lihasta, niin että kun yksi paikka liikkuu niin joka paikka liikkuu. Eli otetaan keho käyttöön mahdollisimman tasapuolisesti. Silloin sinne ei tule ylikuormitusta yhteen paikkaan, esimerkiksi hartia-, niska tai selkäosastolle, ne on usein ylitöissä ja jatkuvan jännityksen alaisena.

Helmiina Kauhanen kertookin, että suomalaisten usein potemat niska- ja hartiavaivat ja niistä johtuvat päänsäryt katoavat aika pian qigong-harjoitusten aloittamisen jälkeen.

Harjoittelua ajasta ja paikasta riippumatta

Harjoitukset qigongissa ovat rauhallisia toistoja, jotka vaativat hyvää keskittymistä ja palkitsevat rentoudella ja hyvällä ololla. Harjoituksia voi tehdä itsenäisesti missä ja milloin vain, mutta Helmiina Kauhasen mukaan alkuvaiheessa on hyvä kääntyä ohjaajan puoleen. Ainakin useimpien työväenopistojen ohjelmistosta qigong jo löytyy.

- Suosittelen, että opettaja olisi alkuvaiheessa, koska se on niin eri maailma, jos harjoituksia ei ole tehnyt aikaisemmin. Mutta on hyvä jo alkutaipaleelta lähtien mun mielestä tehdä itsenäisesti harjoituksia, koska yleensä tunnit on ehkä kerran viikossa puolitoista tuntia tai jotain vastaavaa kerrallaan ja viikko on pitkä aika olla tekemättä mitään. Ja se on hyvin nautinnollista, kun oppii ottamaan sen ajan, sen ei tarvitse olla pitkä aika, siihen itsenäiseen harjoitteluun. Se on sitä ylläpitävää, ennalta ehkäisevää toimintaa joka qigong-harjoituksissa on pohjalla. Ennalta ehkäistään energiakierron häiriöitä tai vaivoja ja kremppoja - tai stressiä.

Qigong sopii Helmiina Kauhasen mukaan kaikille. Tosin aivan pienet lapset eivät ehkä jaksa keskittyä rauhalliseen lajiin, ja suurin osa qigongin harrastajista onkin aikuisia. Fyysiset vaivat tai krooniset sairaudetkaan eivät estä harjoittelua, koska liikkeet voidaan mukauttaa yksilöllisiksi.

Qigong on myös edullinen ja helppo harrastus sikäli, että oman kehon lisäksi muita välineitä ei tarvita. Laji on hyvä esimerkiksi niille, jotka joutuvat työnsä puolesta matkustamaan hotellista toiseen. Liikuntaväline on aina mukana. Iltaisin voi korvata baarissa istumisen tai tv:n tuijottelun qigong-harjoituksilla ja samalla poistaa päivän aikana kertyneen stressin.

Sopii myös reseptilääkkeeksi?

Qigong-liikkeillä voidaan lievittää jo syntyneitä kehon kipu- ja jännitystiloja, mutta harjoitusten pääpaino on terveyden ylläpitämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Entä käytetäänkö qigongia terveydenhoidossa, esimerkiksi sairaaloissa?

-Kiinassa paljonkin. Siellä voidaan määrätä reseptejä, että teepä näitä ja näitä liikkeitä tai tee tämmöisiä asentoharjoituksia, niin se ja se vaiva alkaa kohentua. Mutta Suomessa ei vielä olla näin pitkällä enkä tiedä, olisi aika utopistista, että siitä tulisi ihan yleinen käytäntö. Mutta kyllä tietyissä täydentävissä hoidoissa sitä käytetään ja lähtökohtanahan on se, että qigong toimii ennalta ehkäisevänä terveydenhoitona, Helmiina Kauhanen painottaa ja muistuttaa, että Kiinassa ei ole ollut valtavaan kansaan nähden fysioterapialaitoksia tai muita ylellisyyksiä, ja ihmisten on itse pitänyt huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

- Sitä samaa mentaliteettia kyllä peräänkuuluttaisin tänne länsimaihinkin. Sen sijaan että odotamme, että vaiva menee tarpeeksi pitkälle ja sitten hankkiudutaan hoitoon, voidaan ehkäistä hyvin paljon erilaisia, etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ja jännitystiloja sillä, että toimimme ennalta ehkäisevästi.

Vaikka qigong parantaa tasapainoa ja notkeutta sekä paineensietokykyä, urheiluun yhdistetyllä harjoittelulla saattaa olla ei-toivottujakin vaikutuksia. Usein kilpailuvietti häviää, kun harjoituksia tehdään. Monet urheilijat alkavat kuitenkin harrastaa joogaa tai qigongia, kun aktiiviura jää taakse. Pehmeämmillä liikuntamuodoilla pidetään yllä omaa liikkuvuutta ja terveyttä.

Qigong korvaa nokosetkin

Kinesiologi Helmiina Kauhanen kertoo, että hänelle kuten monelle muullekin aloittelijalle kävi aluksi niin, että harjoittelun jälkeen väsytti paljon. Aivoaallot laskevat harjoituksia tehdessä. Harjoitukset johdattavat aivot rentoon alfatilaan, jolloin esimerkiksi oppiminen on helpointa. Stressaantunut ja ylikierroksilla käyvä keho on usein niin väsynyt, että se haluaisi harjoittelun alkuvaiheessa alfatilasta vielä syvemmälle uneen asti. Väsymys kuitenkin tasoittuu ajan mittaan, ja harjoitukset alkavat toimia virkistävästi. Helmiina Kauhasen mukaan qigong toimii erinomaisena vaihtoehtona päiväunille.

Keskittyminen ei ole Helmiina Kauhasen mukaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Aluksi on helppoa keskittyä qigongin liikkeisiin, mutta kun harjoitteet ovat tuttuja, mieli alkaakin helposti harhailla.

- Kiinalaisilla onkin semmoinen kuvaava sanonta, että mieli on kuin apina, joka hyppii oksalta oksalle puussa ja kulkee niin nopeasti, että ihminen ei silmillään ehdi seurata, missä se apina milloinkin menee. Se varastelee turistien eväät ja sitten se on taas singahtanut jonnekin. Ja meidän mieli on ihan samanlainen kuin tää apina. Eli kun saa itsensä kiinni siitä, että mitäs mä nyt ajattelenkaan taas, niin huomaakin, että ai, en olekaan niin pitkäjänteinen kuin olen luullut. Se on kauhean terveellistä, koska sitten kun sen huomaa, sitä voi alkaa kehittää. Eli qigong-harjoitukset on kauhean hyviä keskittymisharjoituksista. Qigong auttaa meitä hallitsemaan sitä kaoottista maailmaa, joka meissä aiheuttaa stressiä. Me itse luodaan oma stressimme.