Suomen Paralympiakomitea valmistautuu Beijingiin

Ensi vuonna Kiina saa olympialaisten lisäksi järjestettäväkseen myös paralympialaiset. Paralympialaiset ovat vammaishuippu-urheilun merkittävimmät kansainväliset kilpailut, joita vietetään olympialaisten kanssa samoina vuosina kahden vuoden välein. Paralympialaiset järjestetään aina yleisten olympialaisten kanssa samassa kaupungissa ja samoissa kilpailupaikoissa.

Suomen joukkueen järjestelyistä, valitsemisesta ja lähettämisestä kilpailuihin vastaa Suomen Paralympiakomitea. Päätavoitteeksi komitean nettisivuilla määritellään suomalaisen vammaishuippu-urheilun menestymisen turvaaminen kansainvälisesti laajalla rintamalla. Lyhyemmän aikavälin tavoite on tällä hetkellä asetettu ensi vuoden Beijingin paralympialaisiin.

Valmentautumista arvokilpailuiden ja kurssien voimin

Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Maria Laakso kertoo, että valmistautuminen paralympialaisiin on pitkäjännitteistä. Komitean ja urheilijoiden tavoitteet asetettiin ensi vuoden Beijingin kisoihin heti vuoden 2004 Ateenan paralympialaisten jälkeen.
- Paralympiakomitean päätyö on vastata suomalaisesta huippu-urheilusta, ja sillä saralla paralympialaiset on se päätavoite. Ja siihen pitää suhtautua niin, että se on urheilijan uralla se kaikkein tavoitelluin juttu, eli halutaan voittaa kultamitali paralympialaisissa. Kun urheilija lähtee sitä tavoittelemaan, niin sehän on monien, monien vuosien harjoittelun ja määrätietoisen paneutumisen tulos. Ihan samalla tavalla me koemme komiteassa, että valmistelut tehdään samalla intensiivisyydellä ja kaikki huomioidaan mahdollisimman ammattimaisesti, Laakso toteaa. - Nyt kun lähdetään Kiinaan ihan erilaiseen kulttuuriin kuin täällä Pohjolassa on, niin kaikki mahdollinen pitää ensin opiskella itse, ottaa selville, käyttää asiantuntijoita ja niitä tahoja, jotka jo Kiinan tuntevat paremmin kuin me ja sitten huomioida kaikki seikat urheilun kannalta.

Kiinaan lähdettäessä yksi oleellinen tekijä on aikaero. Maria Laakso paljastaa, että aikaeroon aletaan totutella jo vuosi ennen paralympialaisia. - Tänä vuonna aika moni laji onkin menossa joko kilpailumatkalle Aasiaan, Kiinaan tai Kiinan lähelle, tai sitten harjoitusleireille. Laakso jatkaa, että komitean tehtävänä on urheilunäkökulman lisäksi huomioida myös muut seikat. Komitea on tavannut sekä Kiinan Suomen suurlähetystön että Suomen Kiinan suurlähetystön henkilöstöä ja keskustellut tulevista kisoista. Viime

Nyt kun lähdetään Kiinaan ihan erilaiseen kulttuuriin kuin täällä Pohjolassa on, niin kaikki mahdollinen pitää ensin opiskella itse, ottaa selville, käyttää asiantuntijoita ja sitten huomioida kaikki seikat urheilun kannalta.

syksynä Pohjoismaista lähti delegaatio Kiinaan tapaamaan kisajärjestäjiä, BOGOC:ia, ja tutustumaan paikallisiin oloihin ja kisapaikkoihin.

Suomen Paralympiakomitean suunnitelmissa ovat myös lyhyet perehdyttämisjaksot Kiinan kielestä ja kulttuurista. Opastusta annetaan ensin valmentajille, ja kuukausi ennen kilpailumatkaa urheilijat saavat intensiivisen tietopaketin tulevasta kohteesta.

Entä miten urheilijat ovat suhtautuneet Kiinaan järjestäjämaana?
- Silloin kun Kiina valittiin kisajärjestäjäksi, niin vastaanotto oli hyvin innostunut. Kaikilla oli se mielikuva, että kun Kiina kisat saa, se tulee varmasti näyttämään sellaiset kisat mitä kukaan ei vielä ole näyttänyt. Ja Kiina on alusta asti informoinut meitä paljon ja he ovat alusta asti olleet hyvin organisoituneita. On ollut sellainen olo, että tämä on äärimmäisen tärkeä juttu myös heille. Maria Laakso pohtii, että vaikka enemmistö suhtautuu innostuneesti Kiinaan kisajärjestäjänä, osalle kohde on vähän eksoottinen ja sitä kautta outo, ehkä hieman pelottavakin erilaisuudessaan.

Paralympialaisten lähestyessä varsinaista urheilusuoritusta ajateltaessa valmentautumisen lisäksi tärkeää on myös kilpailuohjelma, eli arvokilpailut joiden kautta paikat Beijingiin saadaan. Maria Laakso kertoo, että paikkoja tuleviin paralympialaisiin kerätään koko kuluvan vuoden ajan erilaisista ranking- ja arvokilpailuista. Suomi on jo saanut paikkoja tandem-pyöräilyyn ja kolme paikkaa yleisurheiluun. Lopulliset kokoonpanot julkistetaan vuoden 2008 helmi-maaliskuulla.

Missä lajeissa Suomi on perinteisesti ollut vahvin?
- Yleisurheilussa; keihäänheitto ja kelaus on olleet vahvat lajit yleisurheilun piirissä. Sitten on jousiammunta, se on äärimmäisen vahva laji, uinti, ammunta... Eli kyllä ne on näitä perinteisiä lajeja mitä olympiapuolellakin on.

Varsinaisia ongelmia Maria Laakso ei usko ilmenevän Kiinan paralympialaisjärjestelyissä. Rakennukset valmistuvat aikataulussa, ja esteettömyys kisapaikoilla on hänen mukaansa hoidettu kiitettävästi. Laakso arvelee, että väkimäärä ja eksoottinen ruoka saattavat olla paralympiavieraille suurimmat yllätykset.

Maria Laakso kertoo, että seuraava isompi askel paralympialaisten järjestelyissä on syyskuussa, kun kisoihin osallistuvien maiden joukkueenjohtajat kokoontuvat Beijingissä. Siitä alkaa Laakson mukaan tiiviimpi kausi, jolloin Suomen Paralympiakomitea käy huolellisesti läpi yli 30-kohtaista listaa tulevien kilpailuiden ja kisamatkan järjestelyistä. Listassa on huomioitu matkavalmistelut, lentojen varaamiset, sisäinen ja ulkoinen viestintä, lahjahankinnat kiinalaisille osapuolille, fysioterapian tarve ja toteuttaminen sekä kaikki muu mahdollinen, mihin kisamatkalla pitää varautua. Listan pitääkin olla kattava, sillä Suomen joukkue viipyy Kiinassa noin kuukauden.

Entä urheilijoiden asut? Laakso korostaa, että asusteissa halutaan viestiä suomalaisuutta uloskin päin, ja urheilijoilla on suomalaisten valmistajien tuotteita. Onko joukkueella oma luottosuunnittelijansa? - Meillä on suunnittelija, mutta sitä ei vielä julkisteta. Hieno diili on tulossa suomalaisen yrityksen kanssa, mutta siitä kerrotaan lisää sitten helmikuussa, Laakso hymyilee.

Vammaishuippu-urheilun arvostus lisääntynyt

Maria Laakso kertoo päätyneensä nykyiseen työhönsä oman urheilutaustansa kautta. Joukkuevoimistelussa kilpailemisen ja valmentajauransa lisäksi Laaksolla on taustallaan valtio-opin, kansainvälisen politiikan ja kulttuuriantropologian opintoja. Hän kertoo halunneensa yhdistää urheilun ja kansainvälisyyden arvokkaan asian puolesta työskentelyyn, ja paikka löytyi lehti-ilmoitukseen vastaamalla.

Meidät on otettu huippu-urheilusektorille tekijäksi mukaan, olemme saaneet hyviä kansainvälisiä arvokilpailuita myös Suomeen ja olemme näyttäneet suomalaisille, mistä tässä on kysymys.

Vajaan kymmenen vuoden uransa aikana paralympiakomiteassa Laakso on nähnyt vammaisurheilun huomattavan kehityksen. - Tässä on tapahtunut ratkaiseva käänne. Ministeriön kautta tuleva veikkausvaratuki on noussut valtavasti, yhteistyökumppanit sitoutuvat nykyisin paralympiadiksi eli neljäksi vuodeksi meitä tukemaan, se on valtava nousu tuessa ja rahoituksessa. Plus sitten se arvostus, joka on ihan yhtä tärkeää. Meidät on otettu huippu-urheilusektorille tekijäksi mukaan, olemme saaneet hyviä kansainvälisiä arvokilpailuita myös Suomeen ja olemme näyttäneet suomalaisille, mistä tässä on kysymys. Enää ei tarvitse sanoa, että tässä on oikeasti kyse huippu-urheilusta, vaan ihmiset pääsevät nykyään katsomaan ja toteamaan sen itse.
Maria Laakso jatkaa, että myös median kiinnostus on ollut äärimmäisen tärkeää, Sitä kautta tieto kulkeutuu kansalle. Kisarapotteja kuulee enemmän radiosta, televisio näyttää lähetyksiä paralympialaisista ja lehdet kirjoittavat enemmän vammaishuippu-urheilusta. - Ja netti on mahdollistanut sen, että paralympiakomitean nettisivuilta voi jo seurata suoraa lähetystä monista arvokilpailuista.

Suomen Paralympiakomitea on painottanut urheilijoille,että heidän pitää myös tehdä itse itseään tunnetuksi yleisölle. Monella urheilijalla onkin oma esikouluryhmä tai koululuokka, jossa urheilija käy kertomassa harjoittelustaan ja kilpailuista. Tämä on Maria Laakson mukaan poikinut paljon positiivista palautetta. Vammaisurheilun tasoa on Laakson mukaan viime aikoina nostanut myös yhteistyö vammattomien lajiliittojen kanssa.

- Vammaisurheilun maajoukkueet toimivat tällä hetkellä kahdeksassa lajissa ja ensi vuoden alusta kymmenessä lajissa vammattomien lajiliittojen alaisuudessa. Jopa niin, että ammunnassa ja purjehduksessa se on täysin samassa mukana, eli meidän ampujat ovat siellä missä Juha Hirvi ja muut ampujatkin ovat, samoilla leireillä ja samoissa kuvioissa. Samoin on purjehduksessa. Urheilijamme saavat sen kaiken tietotaidon mitä lajista Suomessa on tällä hetkellä, ja tämä onkin oikeastaan se ainut keino pärjätä kisoissa tällä hetkellä. Kisojen taso on noussut valtavasti ja uusia maita on tullut mukaan. Lisäksi vammaisurheilun luokittelujärjestelmää on muutettu, Laakso jatkaa. - Luokittelujärjestelmän tavoitteena on antaa kaikille mahdollisuus voittaa kyvyn ja harjoittelun mukaan eikä niin, että vaikeavammainen aina häviää vamman takia kilpailun. Luokitteluja on kehitetty nykyisin niin, että luokkia on paljon vähemmän kuin ennen. Jos ennen paralympialaisissa jaettiin 26 mitalia, niin tällä hetkellä siinä lajissa jaetaan enää kuusi mitalia. Kilpailun taso on noussut valtavasti.

Ensimmäiset paralympialaiset järjestettiin vuonna 1960, ja ensi vuoden kisat ovat järjestyksessä kolmannettoista. Suomi on osallistunut kilpailuihin alusta lähtien. Aluksi mukana olivat vain liikuntavammaiset urheilijat, mutta vuonna -76 Torontossa tulivat mukaan näkövammaiset urheilijat ja Atlantassa -96 kehitysvammaiset urheilijat. Osallistujille on määritelty lajista riippuen erilaisia vammaluokkia; näkövammaiset on jaettu kolmeen ryhmään, invalidit neljään selkäydinvamman, amputoinnin, cp-vamman tai muun vamman perusteella. - Se on kuitenkin hyvin lajikohtaista. Esimerkiksi purjehduksessa on tasan yksi luokka, eli kaikki urheilijat joilla on se minimivamma istuvat samassa luokassa. Uinnissa ja yleisurheilussa luokkia on eniten, mutta sekin riippuu siitä, onko kysymyksessä kelaus vai korkeushyppy vai joku muu laji.

Talviparalympialaisissa Suomi on ollut kärkipäässä, ja kesälajeissakin maamme on parhaimmillaan sijoittunut 11:n parhaan joukkoon. Millaisia tavoitteita Suomella on ensi vuoden 6. -18. syyskuuta pidettäville Beijingin paralympialaisille?

- Mitalitulostavoitetta olla vielä voitu tehdä koska joukkuetta ei vielä tiedetä. Siinä vaiheessa kun tiedetään ketkä kisoihin osallistuvat, tehdään ihan tulostavoite. Mutta kyllä se menestyminen on ehdottomasti se, minkä eteen tehdään töitä. Huippu-urheilussa mikään muu ei ole mannaa kuin se menestyminen. Ateenasta tuli kahdeksan mitalia, katsotaan nyt kun saadaan joukkueet ja joukkuepaikat, että mikä on se ensi vuoden tavoite.

Suomen Paralympiakomitean pääsihteeri Maria Laakso kertoo, että heti Beijingin paralympialaisten jälkeen Suomen paralympiakomitea alkaa valmistautua Vancouverin vuoden 2010 talvikisoihin ja myös miettiä tulevia Lontoon paralympialaisia.

Ensi vuoden kisoista, niihin valmentautumisesta sekä suomalaisesta vammaishuippu-urheilusta yleensäkin löytyy Suomen Paralympiakomitean nettisivuilta osoitteesta www.paralympia.fi. Toivotaan, että Suomen osaksi koituu ensi vuonna Beijingin kisoissa roppakaupalla menestystä!