Vapaaehtoisten marssi - Kiinan kansantasavallan kansallislaulu
- Listen:
Monen kiinalaisen suuri toive on, että maan kansallislaulu soi Beijingin olympialaisissa elokuussa. Kiinan kansantasavallan virallinen kansallislaulu on nimeltään Vapaaehtoisten marssi, ja sen monet vaiheet kuvastavat hyvin maan historiaa viimeisten vuosikymmenten ajalta.
Näytelmäkirjailija ja runoilija Tian Han kirjoitti Vapaaehtoisten marssin vuonna 1934, alunperin osaksi erästä näytelmää. Laulun sanoituksissa osoitetaan kunnioitusta kiinalaisille sotilaille, jotka ovat lähdössä taistelemaan japanilaisia miehittäjiä vastaan 1930-luvulla. Kappaleen sävellyksestä vastasi nuori kiinalainen säveltäjä Nie Er, joka kuoli pian kappaleen valmistumisen jälkeen hämärissä olosuhteissa Japanissa.
Vastarinnan symbolista kansallislauluksi
Vapaaehtoisten marssi valittiin tunnussäveleksi vuonna 1935 ilmestyneeseen "Pojat ja tyttäret myrskyn aikana" -elokuvaan, joka on patrioottinen kuvaus kiinalaisten vapaaehtoisten taistelusta Japanin miehitysvaltaa vastaan. Samana vuonna Vapaaehtoisten marssi julkaistiin myös levyllä, ja salaa levitettynä laulu saavutti pian suosiota kiinalaisten vastarinnan symbolina.
Marssin sanat kirjoitettiin mandariinikiinaksi, minkä ansiosta alkuperäiset sanat ovat edelleen käytössä. Kun Kiinan kansantasavaltaa oltiin perustamassa, marssin lause "Erittäin vaikeat ajat ovat koittaneet Kiinan kansalle" haluttiin vaihtaa kunniakkaammalta kuulostavaan lauseeseen "Kiinan kansa on tullut vapautuksensa hetkeen". Muutos kuitenkin peruttiin, kun pääministeri Zhou Enlai sai muut Kiinan johtajat hyväksymään, että alkuperäiseen lauseeseen sisältyi totuuden siemen. Zhou nimittäin selitti, että Kiinan kansankunnan edistyessä imperialistien viha sitä kohtaan tulisi kasvamaan. Kansankongressi valitsi Vapaaehtoisten marssin maan väliaikaiseksi kansallislauluksi lähes 7000 ehdokkaan joukosta. Päätös kansallislaulusta syntyi vain muutamia päiviä ennen kuin kansantasavalta perustettiin 1. lokakuuta vuonna 1949.
Vapaaehtoisten marssin monet vaiheet
Nuoren Kiinan kansantasavallan tunnuksena toiminut Vapaaehtoisten marssi joutui kuitenkin kulttuurivallankumouksen tulilinjalle, ja niinpä sen laulaminen oli kielletty 1960- ja 1970 -luvuilla. Marssin kirjoittanut Tian Han vangittiin ja uudeksi epäviralliseksi kansallislauluksi valittiin kappale "Itä on punainen." Jos Vapaaehtoisten marssin säveltäneen Nie Erin kohtalo oli kova, voi samaa sanoa Tian Hanista, joka kuoli vankilassa vuonna 1968.
Kun kulttuurivallankumouksen mainingit alkoivat laantua, otettiin Vapaaehtoisten marssi jälleen Kiinan kansallislauluksi vuonna 1978. Sen uudessa sanoituksessa mainittiin kuitenkin kommunistinen puolue ja puhemies Mao Zedong. Alkuperäiset sanat otettiin jälleen käyttöön neljä vuotta myöhemmin, jolloin kansankongressi antoi Vapaaehtoisten marssille virallisen aseman maan kansallislauluna. Vuonna 2004 Kiinan kansantasavallan perustuslakiin lisättiin vielä maininta Vapaaehtoisten marssista.
Taiwanissa Vapaaehtoisten marssi oli kielletty aina 1990-luvun alkuun saakka. Hongkongissa ja Macaossa laulu esitettiin ensi kertaa, kun alueet palautettiin Kiinan alaisuuteen vuosina 1997 ja 1999.
Vapaaehtoisten marssi on nimensä mukaisesti marssi. Sen voimakkaat sanat ilmaisevat kiinalaisten päättäväisyyttä ja valmiutta uhrata itsensä kansallisen vapauden puolesta.
Marssin alkuperäiset ja nykyäänkin käytössä olevat sanat kuuluvat seuraavasti:
Nouskaa! Te jotka ette halua olla orjia, Omalla verellämme ja lihallamme rakennamme uuden Kiinan muurin!
Erittäin vaikeat ajat ovat koittaneet Kiinan kansalle,
Jokainen on pakotettu huutamaan viimeisen karjahduksensa!
Nouskaa, nouskaa, nouskaa!
Meitä on kymmeniätuhansia samanmielisiä
Kohtaamaan vihollisen tulitus, marssikaamme!
Kohtaamaan vihollisen tulitus, marssikaamme!
Marssikaamme!
Marssikaamme!
Eteenpäin!
