Yiquan on sisäisen voiman harjoitus

Pasi Pölönen on kouluttaja, terapeutti ja kiinalaisten sisäisten liikuntamuotojen opettaja. Tapasimme Pasin keskustellaksemme yiquanistä – kiinalaisesta harjoitusmuodosta, joka ulkopuolisen silmiin usein näyttää silkalta seisoskelulta. Kyse on kuitenkin paljon muusta kuin vain staattisesta olennasta.

Pasi valottaa yiquanin olemusta näin:
- Ihan kirjaimellisesti yiquanissä "yi" tarkoittaa mieltä tai aikomusta, intentiota, ja "quan" viittaa sitten kiinalaisiin taistelutaitoihin. Yiquan käännetään mielen nyrkkeilyksi, tai mielen ja intention nyrkkeilyksi tai taistelutaidoksi. Eli tämä on yksi kiinalainen niin kutsuttu sisäinen taistelulaji, samoin kuin länsimaissa ehkä tunnetuin taiji

Yiquanissä harjoitetaan luonnollista fyysistä voimaa, ja pyrkimyksenä on luoda koko kehoon eräänlainen vastavoiminen jännitystila siten, että voiman tasapaino säilyy keskellä. Harjoittelu alkaa yksinkertaisilla seisomisharjoituksilla, joilla pyritään saamaan voiman tuntemus koko kehoon. Sen jälkeen edetään voiman tunnusteluun (shi li), askelluksiin (bu fa) ja pariharjoituksiin (tui shou).

Terveyttä ja hyvinvointia

Yiquan on siis alun perin kamppailulaji tai itsepuolustusmenetelmä, mutta Pasi kertoo, että käytännössä ihmiset harjoittelevat yiquaniä ennen kaikkea terveyden lisäämiseksi ja hyvän olon saavuttamiseksi.

Haastattelua tehdessämme Pasilla oli juuri meneillään kiinalaisen yiquan-mestarin Zhang Changwangin leiri. Zhang on käynyt Suomessa opettamassa aina vain kasvavaa yiquan-harjoittajien joukkoa jo 10 vuoden ajan, ja Pasi on ollut mukana Zhangin leireillä alusta alkaen.

Hänen kiinnostuksensa itämaisiin lajeihin on kuitenkin lähtöisin jo 30 vuoden takaa. Yiquan innostus sai alkunsa siitä, että mies kaipasi harjoitteluunsa myös terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää ulottuvuutta. Se johti taijin ja qigongin kaltaisiin lajeihin ja sitä kautta myös yiquan tuli mukaan kuvaan:

- Mä rupesin huomaamaan, että kun luki juttuja vanhoista taistelutaitomestareista, jotka oli päässyt hyvin pitkälle näissä lajeissa, niin niillä kaikilla oli yksi yhteinen piirre - kaikki suoritti seisomisharjoitteluja. Mä itse kummastuin, että mikä ihme tämmöinen seisomisharjoittelujuttu on ja mitä tekemistä sillä on näiden lajien kanssa.

Termi tuli kuitenkin vastaan yhä uudestaan ja uudestaan, ja nimen omaan sellaisten ihmisten taholta, jotka olivat harjoitelleen vuosikymmeniä ja varmasti tiesivät mistä puhuivat.
- Aloin tutkimaan asiaa tarkemmin, ja sain vähän opetusta ensin yhdeltä amerikkalaiselta opettajalta, eli nimi yiquan tuli siinä vaiheessa sitten esiin. Yiquan on nimenomaan laji, jossa seisomisharjoittelu on otettu kaikkein keskeisimmäksi tekijäksi.

Yksi asia johti toiseen, ja pian Pasi siis löysi itsensä seisoskelemasta mestari Zhang Changwangin leirillä vuonna -98.

Harjoittelun haasteet

Yiquanin harjoittaminen on pitkä prosessi, ja Pasi toteaa, että haasteet muuttuvatkin sitä mukaa kun harjoituksessa etenee pitemmälle ja syvemmälle. Aluksi pitkän ja näennäisesti liikkumattoman seisomisharjoituksen kautta alkaa havaitsemaan omia kipeitä kohtiaan ja kehon jännityksiä, jotka saattavat juontaa vaikkapa vuosien takaisista loukkaantumisista tai huonoista työasennoista. Näiden jännittyneiden tilojen rentouttaminen on ehkä se ensimmäinen haaste.

- Sitten kun harjoittelee lisää, niin sitten se homma muuttuu vähän erilaiseksi, keho rupeaa aukeamaan eikä paikkoja särje enää samalla lailla. Mutta sitten tässä on tosiaan paljon mielikuvia, ja tämä mielen harjoittelu, mielen aspekti tulee jossain vaiheessa myöskin haastavaksi. Usein meidän mieli on hyvin rauhaton, se hyppii paikasta toiseen eikä jaksaisi rauhoittua ja keskittyä.

Harjoittelun edetessä joutuu "törmäämään" itsensä kerros kerrokselta monin eri tavoin, ja sitä kautta harjoittelun haastekin muuttuu aina vähän erilaiseksi, selittää Pasi.

Sisäinen ja kokonaisvaltainen harjoitus

Yiquan lukeutuu siis niin sanottuihin sisäisiin lajeihin (neijia). Jako sisäisiin ja ulkoisiin harjoitusmuotoihin ei kuitenkaan millään lailla tarkoita jakoa psyykkiseen tai fyysiseen harjoitukseen:
- Näissä kiinalaisissa sisäisissä lajeissa lähtökohtaisesti on aina hyvin tärkeää harjoittaa kehoa, ja sen kehon harjoituksen kanssa käsi kädessä kulkee sitten myöskin psyykkinen harjoitus. Voisi ottaa vaikka esimerkkinä, että kun me tehdään jotain harjoituksia ja saadaan kehon lihasten jännitystä pienenemään, niin silloin myöskin veri pääsee virtaamaan paremmin kehossa. Sitten kun meidän hengitys lähtee avautumaan, hengitetään kokonaisvaltaisemmin pallealla, niin meidän verestä tulee hyvin happirikasta. Näiden, ja niiden mielikuvien avulla meidän hermosto alkaa myöskin rauhoittumaan... ..siinä mielessä se lopputulos on tietyllä tavalla henkinen, mutta se tuli fyysisen harjoituksen kautta.

...lopputulos on tietyllä tavalla henkinen, mutta se tuli fyysisen harjoituksen kautta

Yiquan-harjoitus on siis hyvin kokonaisvaltainen prosessi. Pasi Pölönen huomauttaakin, että nykyisin myös länsimainen lääketiede ja tutkimus tukee näkemystä, jonka mukaan ruumista ja henkeä ei voi erottaa, vaan keho vaikuttaa aina mieleen ja mieli kehoon.

Yiquan ei vielä ole suurelle yleisölle tuttu laji, mutta pitkän linjan yiquan-harjoittaja Pasi Pölönen kertoo, että lajin käsitteistö ja “toimintamekanismi” on oikeastaan paljon helpommin lähestyttävissä kuin monen muun perinteisen kiinalaislajin.

Yiquanissä ei mystifioida kehoa ja sen toimintoja, vaan puhutaan hermostosta, lihaksista ja sisäelimistä samoilla termeillä kuin länsimaissakin. Yiquanin ymmärtäminen ei siis edellytä kiinalaisen käsitteistön ja ihmiskuvan omaksumista sinänsä. Kulttuurisia kompastuskiviä silti löytyy tälläkin saralla, ja ainakin kiinalaisen opettajan johdolla opiskeleva joutuu ylittämään kieli- ja kulttuurimuurin, toteaa Pasi.

- Vaikka opettaja yrittää opettaa niin hyvin kuin mahdollista ja oppilas yrittää ymmärtää niin hyvin kuin mahdollista, niin joskus ihan yksinkertaisesti termit, käsitteet on hyvin erilaisia ja saattaa alussa olla hyvin vaikea ymmärtää mistä on kysymys. Sillä lailla tämä on ollut vuosikausien prosessi myöskin siinä mielessä, että tavallaan on joutunut koodaamaan pikku hiljaa sitä mitä opettaja yrittää sanoa. Jotkut asiat on valjenneet vasta useamman vuoden yrityksen ja erehdyksen, ja kyselyn ja harjoittelun jälkeen.

Yiquan-sukupolvien jatkumo

Pasi Pölönen on mestarinsa Zhang Changwangin tudi-oppilas, eli hän saanut opettajaltaan valtuutuksen siirtää yiquanin perinnettä eteenpäin.
- Tudi on siis kiinalainen termi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti “ovesta sisään astunutta oppilasta”. Ihan yleisesti kiinalaisessa perinteessä opettajalla tai mestarilla on kahden tyylisiä oppilaita - on tavallisia oppilaita ja sitten on näitä tudi-oppilaita, eli eräänlaisia “perinneoppilaita”, opettajan henkilökohtaisia oppilaita. Näiden tudi-oppilaiden velvollisuutena on välittää opittu perinne eteenpäin taas seuraavalle sukupolvelle.

Mestari Zhang Changwang otti Pasin ja kaksi muuta suomalaista tudi-oppilaikseen vuonna 2002, ja myöhemmin vielä kolme muuta suomalaisopiskelijaa sai kunnian liittyä pitkään yiquan-sukupolvien ketjuun. Pasi on sittemmin myös hyväksynyt kaksi omaa tudi-oppilasta.

Pasille yiquan-harjoittelu on erottamaton osa jokapäiväistä elämää, niin kuin käveleminen tai hengittäminen. Alkuun innostus oli niin kova että harjoitukselle löytyi joka päivä aikaa tunnista kahteen tuntiin, satoi tai paistoi.
- Nykyisin mä myöskin opetan hyvin paljon ja sillä lailla pystyn myöskin itse harjoittelemaan samalla kun opetan. Ja silloin kun on harjoitellut hyvin kauan, niin se harjoittelu saa hyvin vapaita ja luovia piirteitä, ja mä usein harjoittelen silloin kun vaikka matkustan bussissa tai junassa. Näitä harjoituksia, sitten kun ne on hyvin tuttuja, voi tehdä lähes missä vaan missä voi pikkuisen rauhoittua.

Pasin näkemyksen mukaan yiquan harjoittelun tulisikin parhaimmillaan olla osa jokapäiväistä arkielämää, koska sillä tavalla siitä saa eniten hyötyä. Harjoituksen määrä ja tavat riippuvat sitten kunkin ihmisen olosuhteista ja elämäntilanteesta. Pasi korostaa, että tärkeintä on löytää harjoittelun ilo. - Koska tästä kuitenkin tulee mukava ja hyvä olo, niin sitten kun siihen pääsee kiinni niin mielellään myöskin löytää niitä hetkiä harjoitella.

Yiquan tukee myös hoitotyötä

Pasi Pölönen tekee myös hoitotyötä. Hän on homeopaatti ja kertoo saavansa yiquanistä apua myös omassa käytännön hoitotyössään:
- Joku ihminen saattaa kokea yiquan harjoittelun hyväksi ja ottaa sen yhtenä itsehoitomuotona mukaan auttamaan siinä omassa paranemisprosessissaan. Ja tietysti epäsuorasti siinä, että se auttaa minua olemaan vähän parempi hoitaja, jos mä pystyn olemaan rentona, valppaana ja läsnäolevana omassa kehossani ja siinä tilanteessa.

Pasilla onkin varsin laaja-alainen lähestymistapa koko hyvinvoinnin kenttään. Yiquan, kuten muutkin sisäiset harjoitukset auttavat Pasin mukaan ihmistä olemaan juuri tässä hetkessä ja huomaamaan mitä hyvää ja kaunista tässä hetkessä on:
- Hyvin yksinkertaisilla asioilla, kuten että suoristaa selkänsä ja hengittää vähän syvemmin, keskittyy hetken, niin yhtäkkiä huomaakin voivansa paljon paremmin. Sitä kautta myöskin elämä hymyilee enemmän. Jollain tavalla nämä harjoitukset voimaannuttaa ihmistä niin hyvin käytännönläheisellä tasolla.

Lisätietoa yiquanistä ja Pasi Pölösestä Sisäisen Voiman Keskus

Katso myös Zhang Changwangin haastattelu Radio86:ssa.