Ranskalainen Montargis oli Uuden Kiinan kehto
Tuskinpa monikaan Ranskaan matkustava turisti tulee vierailleeksi piskuisessa Montargiksen kaupungissa – ellei kyse ole sitten kiinalaisesta turistista. Montargis saatetaan tietää sen monista kanaaleista ja silloista, mutta kiinalaiset tuntevat sen “Uuden Kiinan kehtona”. Monet Kiinan kommunistipuolueen johtajista, huomattavimpana heistä ehkä Deng Xiaoping, asui tässä pienessä ranskalaisessa kaupungissa 1920-luvulla.
Pariisista 100 kilometrin päässä sijaitseva Montargis tuli näyttelemään tärkeää osaa Kiinan historiassa hieman vahingossa. Monet edistykselliset kiinalaiset ajattelivat 1900-luvun alussa, että länsimainen koulutus ja teknologia tulisivat olemaan olennaisessa osassa Kiinan modernisoimisessa. Kiinan keisarin neuvonantajan pojalla Li Shizengillä oli juuri tämä mielessään kun hän perusti uudenlaisen “työ- ja opiskeluohjelman” vuonna 1912. Ohjelmaan osallistuneet nuoret kiinalaismiehet ja -naiset lähetettiin Ranskaan oppimaan modernia ajattelutapaa ja työntekoa.
Lin perustama ohjelma sai tuulta siipiensä alle varsinaisesti vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Työvoimapulasta kärsivä Ranska oli myös halukas vastaanottamaan lähes 2000 kiinalaista, joista noin 300 meni Montargikseen, jossa myös Li Shizeng itse oli aiemmin elänyt. Niin Montargiksessa kuin muuallakin Ranskassa suurin osa sinne tulleista kiinalaisista päätyi viettämään leijonanosan ajastaan paikallisessa tehtaassa, eikä aikaa pahemmin jäänyt esimerkiksi opiskeluun.
Kirje Maolle
Kommunismi näytti monelle kiinalaisnuorelle luonnolliselta vaihtoehdolta.
Siihen aikaan kun kiinalaiset saapuivat Montargikseen Ranskan kommunistinen puolue oli juuri perustettu, ja myös koko kaupungin tiedettiin olevan melko vasemmistolainen. Ranska oli nimenomaan se paikka, jossa monet nuoret kiinalaiset saivat uusia ajatuksia Kiinan muuttamisesta. Patriotismi ja kulttuuriradikalismi olivat jo alkaneet vetää kiinalaisnuoria ja erityisesti opiskelijoita puoleensa, mikä oli seurausta Kiinan tasavallan ja perinteisen kulttuurin epäonnistumisen aiheuttamasta pettymyksestä. Sen vuoksi kommunismi näytti monelle luonnolliselta vaihtoehdolta.
Montargikseen 1919 ensimmäisinä saapuneiden kiinalaisten joukossa oli monia Mao Zedongin tovereita Hunanista. Yksi näistä oli Cai Hesen, josta tuli Kiinan kommunistisen liikkeen johtava teoreetikko. Mao itse päätti pysytellä Kiinassa, mahdollisesti huonon kielitaidon takia.
Montargiksessa asuvat kiinalaiset tapasivat usein kaupungintalon takana puutarhoissa ja keskustelivat “Kiinan ja maailman pelastamisesta”. Yhden tällaisen iltapäivätapaamisen aikana, vuonna 1920 Cai Hesen loi ohjelman nimeltä “Kiinan pelastus”, ja kuukautta myöhemmin hän lähetti kirjeen Maolle, jossa hän ehdotti Kiinan kommunistisen puolueen perustamista. Puolue perustettiinkin vuotta myöhemmin.
Merkittävimmät Montargiksessa 1920-luvulla eläneistä kiinalaisista olivat Zhou Enlai ja Deng Xiaoping. Zhou Enlai, Kiinan tuleva pääministeri, työskenteli itse asiassa Pariisissa, mutta hän vietti paljon aikaa Montargiksessa maanmiestensä kanssa. Deng Xiaoping, joka myöhemmin 1970-luvulla johti Kiinan kohti markkinataloutta teki puolestaan Montargiksen kumitehtaassa kenkiä ja sadevaatteitta yhdeksän kuukauden ajan. Hänet erotettiin maaliskuussa 1923, koska hän ”kieltäytyi työskentelemästä” ja oli muutenkin saanut rettelöitsijän maineen tehtaalla. Sen jälkeen Deng meni Pariisiin, jossa hän työskenteli Renaultin autotehtaalla.
Nykyisin Montargikseen saapuu bussilasteittain kiinalaisturisteja. Nämä turistit ovat innokkaita näkemään ”Uuden Kiinan kehdon”, jossa suuret johtajat ajattelivat suuria ajatuksia ja tekivät myös suuria suunnitelmia Kiinan tulevaisuudelle. Joka vuosi noin 50 000 kiinalaista vierailee Ranskassa, ja Montargis pyrkiikin saamaan osansa kasvavista matkailumarkkinoista. Kaupunki onkin perustanut turistipolun nimeltä ”Suurten jalanjäljet”, joka johdattaa matkailijan paikoille, joissa nämä tulevat suuret johtajat asuivat, opiskelivat ja työskentelivät. Montargiksessa on myös jäljellä kuuluisat puutarhat, joissa syntyi ohjelma ”Kiinan pelastukseksi”.

