Xinzheng - Qing-dynastian yritys uudistua

Aina siitä lähtien, kun länsimaiden vaikutus alkoi 1800-luvulla Kiinassa kasvaa, oli kiinalaisilla kaksi tapaa suhtautua ulkomaalaisiin. Toiset kannattivat Kiinan vahvistamista rauhanomaisten uudistusten kautta, toiset taas halusivat ajaa ulkomaalaiset väkivalloin ulos maasta. Kun ulkomaalaisia vastaan suunnattu boksarikapina päättyi tappioon kesällä 1900, oli jälleen aika kokeilla rauhanomaista tietä. Vuonna 1902 Kiinassa alkoi uudistuskausi, joka jatkui Qing-dynastian kaatumiseen saakka.

Xinzhengin eli ”uuden politiikan” alullepanijana oli leskikeisarinna Cixi, joka vielä muutama vuosi aiemmin oli lujasti vastustanut uudistuksia ja tukenut boksareiden hyökkäystä ulkomaalaisia vastaan. Täyskäännöksen tehnyt keisarillinen hovi ei tietenkään ryhtynyt uudistuksiin pelkkää hyvää hyvyyttään. Boksarikapinan kukistaminen oli jälleen häpeällisesti osoittanut länsimaiden ylivoiman kiinalaisiin nähden. Jos länsimaita ei voinut lyödä, oli kokeiltava heidän oppiensa käyttökelpoisuutta. Uudistuksilla olikin tarkoitus pelastaa Qing-dynastia ja vahvistaa keskusvallan asemaa.

Uusi politiikka

Uuden politiikan toteuttajina olivat maltillisia uudistuksia kannattaneet ja keisarivallalle lojaalit miehet kuten opetuksen uudistanut Zhang Zhidong. Uusi politiikka keskittyi koulutukseen, hallintoon ja armeijaan. Varsinkin keisarillinen virkamiestutkinto näytti monen uudistusmielisen silmissä Kiinan vanhoillisuuden symbolilta. Virkamiestutkinto oli Kiinassa otettu käyttöön 600-luvulla, ja pitkään se oli poikkeuksellisen edistyksellinen ja järkevä tapa valita mandariineja eli virkamiehiä. 1900-luvun alkuun tultaessa tutkinto mittasi kuitenkin lähinnä sitä, miten hyvin kokelaat olivat opetelleet konfutselaisuuden kaanonit ulkoa, eikä sen enää katsottu soveltuvan nykyajan vaatimuksiin. 1300 vuotta käytössä olleesta keisarillisesta virkamiestutkinnosta luovuttiin vuonna 1905.

Kiinaan muodostettiin koko maan kattava koulujärjestelmä, jonka oli tarkoitus tehokkaammin kouluttaa kyvykkäitä ja isänmaallisia kiinalaisia maan palvelukseen. Perinteiset maakuntien akatemiat muutettiin nykyaikaisiksi yliopistoiksi, ja muut vanhat koulut laitettiin myös uusiksi. Kouluissa alettiin opettaa kiinalaisten klassikoiden ohella myös moderneja länsimaalaisia oppiaineita. Länsimaisia oppeja ja tekniikkaa oli määrä käyttää edistämään kiinalaisiin päämääriä - sama ajatus toistuu Kiinan uudistamispyrkimykissä modernilla ajalla.

Mallia Japanista

Koulureformin tavoin lähes kaikki Qing-dynastian loppuaikojen uudistukset saivat innoituksensa Japanista. Uudistusmieliset kiinalaiset olivat vaikuttuneita Japanista, joka onnistui 1800-luvun lopulla uudistumaan ja samanaikaisesti säilyttämään keisarivallan. Kiinalaisia opiskelijoita lähetettiin 1900-luvun alussa tuhatmäärin Japaniin ottamaan oppia tästä nousevasta Aasian suurvallasta.

Japanin lyötyä Venäjän vuoden 1905 sodassa Kiinan keisarillinen hovi vakuuttui perustuslain tarpeellisuudesta. Perustuslain avulla mantsuhallitsijat ja kansa voisivat yhdistyä vahvaksi kansakunnaksi. Kiinasta lähetettiin virkamiehiä ulkomaille tutkimaan eri maiden perustuslakeja. Lopulta vuonna 1908 keisarillinen hovi ilmoitti, että kolmen vuoden sisällä Kiinaan perustettaisiin paikallishallinto, maakuntien edustuslaitokset ja kansallinen edustuslaitos. Äänioikeus koski vain tutkinnon suorittaneita miehiä, mutta poliittisten oikeuksien myöntäminen oli jo itsessään suuri muutos keisarillisessa Kiinassa.

Perustuslain oli määrä astua voimaan vuonna 1917, mutta niin pitkälle ei koskaan päästy. Qing-dynastia kaadettiin vuoden 1911 vallankumouksessa. Keisarillinen hovi oli toivonut uudistuspolitiikan vahvistavan mantsujen dynastiaa, mutta lopputulos oli päinvastainen. Paikallishallinto ja armeijan uudistaminen olikin vain lisännyt Kiinan eri osien riippumattomuutta keskusvallasta. Ulkomailla opiskelleiden kiinalaisten keskuudessa oli samaan aikaan kasvanut vallankumouksellisia ryhmiä, joiden mielestä Kiinan todellinen uudistuminen edellytti keisarivallan kumoamista. Kuten valtakunnille toisinaan käy, myös Qing-dynastia kaatui yrittäessään uudistua.